Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toiminnan ytimen muodostavat Tieteiden talolla järjestettävät jäsenkokoukset, joiden aluksi pidetään kaikille kiinnostuneille avoin esitelmä. Yhdistyksen johtokunta päättää esitelmille kausittaisen teeman, ja esitelmävuorot jaetaan yhdistyksen eri oppiaineiden kesken.
Kokouksia on keväällä ja syksyllä 2-3, ja ne pidetään pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona.
Kevään 2025 kuukausikokoukset ja -esitelmät
Keväällä 2025 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukausikokouksista ensimmäinen pidetään poikkeuksellisesti vain Zoom-etäyhteydellä ja toinen tuttuun tapaan paikan päällä Tieteiden talolla Helsingin Kruunuhaassa + etäyhteydellä. Löydät Zoom-linkin Kuukausikokoukset ja -esitelmät -sivultamme lähempänä ajankohtaa. Mainostamme kuukausikokouksia, kuten muutakin toimintaamme, yhdistyksemme Facebook-sivulla. Vuoden 2024-2025 teemamme on Kanssakulkijat kulttuuriperintötyössä. Lue lisää teemasta ja esitelmistä alta.
- keskiviikkona 5.2. klo 16.30 poikkeuksellisesti vain etäyhteydellä!
- keskiviikkona 2.4. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki) ja etäyhteydellä
- keskiviikkona 7.5. vuosikokous klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 104) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki) ja etäyhteydellä
KANSSAKULKIJAT KULTTUURIPERINTÖTYÖSSÄ -esitelmä huhtikuussa 2025
Kuukausikokous ke 2.4.2025 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505), Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.
Tilaisuus myös etäyhteydellä Zoomissa klo 16.30 alkaen. Tervetuloa mukaan!
Tässä linkki etäyhteyteen:
https://helsinki.zoom.us/j/63249907006?pwd=riUOLPCxp1wE7GKrgchzd4Bjn1FybN.1
Meeting ID: 632 4990 7006
Passcode: 730364
Maria Vanha-Similä:
Minun maaseutuni – Maaseutututkimusta yhdessä etnologisella otteella
Etnologi Maria Vanha-Similä kertoo Jyväskylän yliopiston yhdessä Suomen maatalousmuseo Saran kanssa toteuttamasta Minun maaseutuni – Ylisukupolvisuus, paikka ja sukupuoli suomalaisten maaseutusuhteen rakentajina -tutkimushankkeesta (2021–2025). Siinä tarkastellaan suomalaisten kokemuksia ja muistoja maaseudusta. Monelle maaseutu on tärkeä ja merkityksellinen, vaikka siellä ei asuisi. Hankkeessa keskeisiä ovat olleet ihmisten osallistaminen sekä tutkimustulosten jalkauttaminen.
Suomen maatalousmuseo Sarka,
Minun maaseutuni -kokoelma.
Suomen maatalousmuseo Sarka,
Minun maaseutuni -kokoelma.
Helena Vähäsöyrinki,
Suomen maatalousmuseo Sarka,
Minun maaseutuni -kokoelma.
FT Maria Vanha-Similä toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksella. Hän on keskittynyt erityisesti 1900-luvun arjen tutkimukseen.
Vuosikokous ja -esitelmä toukokuussa 2025
Yhdistyksen vuosikokous ke 7.5.2025 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 104, 1. krs., Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki).
Esitelmäosuus klo 16.30 alkaen on seurattavissa myös etäyhteydellä. Linkin etäyhteyteen löydät tästä lähempänä tilaisuutta.
Vuosikokouksen juhlaesitelmän pitää Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtaja, Suomen tiedekeskukset ry:n pääsihteeri FT Johanna Enqvist. Esitelmän otsikkona on Korjaava perintötyö hajonneessa maailmassa. Lisäksi vuosikokouksessa kuullaan yhdistyksen mentorointiohjelmaan osallistuneiden puheenvuoroja kokemuksistaan.
Vuosikokouskutsu lähetetään erikseen pari viikkoa ennen kokousajankohtaa.
Vuoden 2024-25 esitelmäsarjan teema: KANSSAKULKIJAT KULTTUURIPERINTÖTYÖSSÄ
Kulttuuriperintöä koskevaa tutkimusta tehdään tyypillisesti monialaisessa ja poikkitieteellisessä yhteistyössä. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden lisäksi mukana saattaa olla aiheesta kiinnostuneita maallikoita tai harrastajia, joilla on omia pyrkimyksiä ja näkemyksiä.
Kansalaistiede on ollut 2000-luvun kuluessa enenevästi esillä myös mediassa ja julkisissa keskusteluissa, esimerkiksi arkeologiaan nivoutuvan metallinetsintäharrastuksen kautta. Kansalaisten osallistumisella on kuitenkin pitkät juuret myös Suomen Muinaismuistoyhdistyksen historiassa; jo yhdistyksen alkuvaiheissa mittava keruutoiminta kartutti myös nykyisen Suomen kansallismuseon kokoelmia.
Syksyllä 2024 alkavan esitelmäsarjan teema “Kanssakulkijat kulttuuriperintötyössä” kiertyy osallisuuden, kansalaistieteen ja kanssatutkijuuden ympärille. Esitelmät avaavat tapaustutkimusten kautta tutkijoiden ja kansalaisten kohtaamista yhteisten kiinnostuksenkohteiden äärellä. Esitelmät on tarkoitettu niin yhdistyksen jäsenille, opiskelijoille kuin kaikille kiinnostuneille.
Aiemmat kuukausikokoukset:
KANSSAKULKIJAT KULTTUURIPERINTÖTYÖSSÄ -esitelmä helmikuussa 2025
Kuukausikokous ke 5.2.2025 klo 16.30 – poikkeuksellisesti vain etäyhteydellä!
Tilaisuus Zoomissa klo 16.30 alkaen. Tervetuloa mukaan!
Liity tilaisuuteen tästä linkistä:
https://utu.zoom.us/j/61443898012
Meeting ID: 614 4389 8012
Katrina Virtanen:
Kokemuksellinen paikkatieto ja osallisuus – Uusia näkökulmia paikan ja maisemahistorian tutkimiseen
Esitelmässä käydään läpi sitä, miten kokemuksellisen paikkatiedon avulla voidaan kerätä, analysoida ja esittää osallistietoa maisemantutkimuksessa.
FM Katrina Virtanen on väitöskirjatutkija Turun yliopiston maisemantutkimuksessa ja hänen asiantuntijuusalueinaan ovat paikkatieto, maisemahistoria ja kokemuksellisuuden tutkimus.
Syksyn 2024 kuukausikokoukset
Syksyllä 2024 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukausikokoukset pidetään Tieteiden talolla Helsingin Kruunuhaassa. Tilaisuuksiin on mahdollista osallistua myös etänä Zoom-yhteyden kautta.
- keskiviikkona 2.10. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 504) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
- keskiviikkona 6.11. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 504) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
KANSSAKULKIJAT KULTTUURIPERINTÖTYÖSSÄ -esitelmä marraskuussa 2024
Kuukausikokous ke 6.11.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 504, 5. krs) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
Etäyhteys Zoomissa klo 16.30 alkaen
Teemu Väisänen:
Yhdessä kohti muinaisuutta – Yhteisöarkeologisia tutkimuksia Satakunnassa
Tavallisten kansalaisten panos arkeologisten kulttuuriperintökohteiden paikantamisessa on ollut merkittävä kautta historian. Siinä missä viime vuosisadoilla esihistoriallisia löytöjä havaittiin peltotöiden ja ojankaivuun yhteydessä, nykyään uusia löytöjä ja kohteita paikannetaan enenevissä määrin metallinilmaisinta käyttäen. Ajoittain kotiseutunsa historiasta kiinnostuneet paikallisaktiivit ovat tarjonneet panoksensa tutkimukselle myös arkeologisiin kaivauksiin osallistuen.
Kuukausiluennolla arkeologi Teemu Väisänen esittelee paikallisyhteisön ja arkeologisen tutkimuksen hedelmällistä vuorovaikutusta tapaustutkimuksin, joissa arkeologiasta kiinnostuneet paikalliset asukkaat ovat osallistuneet tutkimushankkeisiin aina kohteiden paikantamisesta kaivaustutkimuksiin, jälkitöihin ja näyttelyiden toteuttamiseen.
FM Teemu Väisänen on Turun yliopiston maisemantutkimuksen väitöskirjatutkija. Väisänen on tutkinut väitöskirjaansa varten Saksan ilmavoimien sodanaikaista lentokenttäverkostoa Suomessa, minkä lisäksi hän on kunnostautunut esihistoriallisten asuinpaikkojen tutkimuksessa yhteistyössä paikallisyhteisöjen kanssa. Parhaillaan Väisänen luotsaa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa pronssikauden tutkimushanketta.
Tervetuloa paikalle päälle tai linjoille!
KANSSAKULKIJAT KULTTUURIPERINTÖTYÖSSÄ -esitelmä lokakuussa 2024
Kuukausikokous ke 2.10.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 504, 5. krs) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki) ja etäyhteys Zoomissa.
Syksyn ensimmäinen esitelmä ke 2.10. purkaa yksityiskokoelman, museaalisuuden ja kulttuuriperinnön käsitteitä tarkastellen sekä ihmiselämää että -kuolemaa materiaalisuuksien muuttuvina verkostoina ja tiivistyminä.
Johanna Enqvist, Lauri Eriksson & Marko Marila:
Meidän museo – Raija Ranta-Knuuttilan talon ”anarkistoiva” tallentaminen
Suomen Muinaismuistoyhdistys sai helmikuussa 2024 yhteydenoton, joka koski edellisessä kuussa menehtyneen FL Raija Ranta-Knuuttilan testamenttimääräystä. Testamentti lisäyksineen osoitti Ranta-Knuuttilan kaiken omaisuuden Muinaismuistoyhdistykselle sillä ehdolla, että yhdistys “museoisi” Ranta-Knuuttilan Vantaalla sijaitsevan omakotitalon irtaimistoineen ja taloa ympäröivine tontteineen “opetus- ja virkistystarkoitukseen”.
Muinaismuistoyhdistys ei voinut näillä ehdoin ottaa testamenttia vastaan, mutta lähetti toukokuussa 2024 kolmihenkisen tutkimusretkikunnan kokemaan ja tallentamaan Ranta-Knuuttilan elinpiirin muistoa ja materiaalisia jälkiä – ennen kuin perikunta ryhtyi tyhjentämään taloa.
Arkeologi ja kulttuuriperinnön tutkija FT Johanna Enqvist, valokuvaaja ja taidehistorian väitöskirjatutkija Lauri Eriksson sekä arkeologi FT Marko Marila kertovat kokemuksistaan, tunteistaan ja ajatuksistaan Ranta-Knuuttilan viimeistä tahtoa kunnioittavina “anarkivistisina” tallentajina sekä muistoja vaalivana elävänä museona. Keskustelua alustava esitys kutsuu läsnäolijat pohtimaan yhdessä tapauksesta avautuvia tutkimuksellisia, yhteiskunnallisia, henkilökohtaisia, sosiaalisia ja kulttuurisia kysymyksiä.
Kevään 2024 kokoukset
Keväällä 2024 kokoukset pidetään Tieteiden talolla. Tilaisuudet pyritään myös striimaamaan, jotta niitä voi seurata myös toisilta paikkakunnilta käsin.
- keskiviikkona 7.2. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
- keskiviikkona 10.4. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
- tiistaina 7.5. yhdistyksen vuosikokous klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 104) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki). Kahvitus klo 16 salin 104 edessä.
Aiemmat kuukausikokoukset:
Vuosikokous ja -esitelmä toukokuussa 2024
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokous ja -esitelmä pidetään tiistaina 7.5.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 104) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki).
Kahvitus klo 16 salin 104 edessä. Tervetuloa!
Etäyhteys Zoomissa klo 16.30 alkaen:
Topic: SMY Tiede Perintönä / Ildikó Lehtinen 7.5.2024 vuosikokousesitelmä
Time: May 7, 2024 04:30 PM Helsinki
Ildikó Lehtinen: M. A. Castrénin perintö
Mathias Aleksanteri Castrén (1813–1852) opiskeli Helsingin yliopistossa klassisia ja itämaisia kieliä, ja häntä kiinnosti lisäksi suomen kieli, sen alkuperä ja muinaissuomalainen mytologia. Tieteellistä tutkimusta ei voitu tehdä ilman aineistoa, siksi Castrén lähti vuonna 1841 Elias Lönnrotin seurassa runonkeruumatkalle Lappiin ja Karjalaan. Seuraavana vuonna hän jatkoi matkaansa Kaninin niemimaan poikki Jäämeren rannikkoa pitkin Siperiaan, jossa hän työskenteli kolme vuotta. Tämän ensimmäisen Siperian matkansa aikana kypsyi hänessä varmuus suomalais-ugrilaisten ja samojedilaisten kielten sukulaisuudesta. Toinen Siperian matka alkoi vuonna 1845 ja kesti neljä vuotta. Castrén nimettiin keväällä 1851 suomen kielen ja kirjallisuuden ensimmäiseksi professoriksi Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa.
Kuva: Museovirasto.
Mikähän oli Castrénin salaisuus? Miten hän sai kosketusta nenetseihin, hanteihin, selkuppeihin ja evenkeihin? Miten hän voitti heidän luottamustaan? Nyttemmin kentällä liikkuu joukoittain Castrénin perinnön jatkajia. Heillä on apunaan laitteita, nyt matka taittuu lentäen tai moottoriveneellä ja tutkijat asuvat lämmitettävissä teltoissa. Castrénin aikaan kaikki oli toisin, silti hänen matkansa oli tuloksekas. Hän oli ennen kaikkea tiedemies, joskus kuitenkin tsaarin virkamies, lääkäri tai vaikkapa visaisten perheriitojen tuomari.
Ildikó Lehtinen on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti, eläkkeellä Suomen kansallismuseon suomalais-ugrilaisten kokoelmien intendentin virasta.
Tapahtumakutsu Facebookissa: https://fb.me/e/37wMdKj1l
TIEDE PERINTÖNÄ -esitelmä huhtikuussa 2024
Kuukausikokous ke 10.4.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
Lisäksi etäyhteys Zoom-linkin kautta.
Liisa Kunnas: Arkeologisen tiedon perinnettä ja perintöä 1700-luvulta nykypäivään
Esitelmässä tarkastellaan arkeologista tutkimusta pitkällä aikavälillä 1700-luvun Turun akatemian ajan ”esiarkeologiasta” nykypäivään ja erityisesti sitä, miten suomalaisen arkeologian yllättävän sitkeät ikuisuuskysymykset ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle muuttuvissa poliittisissa oloissa ja paradigman vaihdoksissa.
FM Liisa Kunnas on arkeologian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa tarkastetaan keväällä 2024.
Kunnas on tutkinut erityisesti kivikauden arkeologian tutkimushistoriaa ja käsitehistoriaa 1700- ja 1800-luvuilla, arkeologiaa ja nationalismia sekä esihistoriallisia ilmiöitä historiakulttuurin osana, mutta myös esimerkiksi arkeologisen tiedon ja kulttuuriperinnön rakentumista Pohjois-Savossa sekä rahalöytöjen ja museokokoelmien historiaa.
TIEDE PERINTÖNÄ -esitelmä helmikuussa 2024
Kuukausikokous ke 7.2.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
Lisäksi etäyhteys Zoom-linkin kautta.
Markus Lähteenmäki: Uusia näkökulmia historiaan – Tapaus Instruments of Occupation
Instruments of Occupation oli Kansallisarkistolla kesäkuussa 2023 esillä ollut taiteilija Dan Dubowitzin, säveltäjä Tuomas Toivosen ja kuraattori Markus Lähteenmäen installaatio. Se luotasi Helsingin saariston sotilaallista rakennusperintöä kuvan ja äänen keinoin. Uusien töiden rinnalle asettui laaja esillepano venäläisen insinöörikomennuskunnan Helsingin edustan saaristoa varten laatimia linnoitussuunnitelmia sekä Carl Ludvig Engelin samaan aikaan Helsingin uutta monumentaalikeskustaa varten tekemiä piirustuksia. Installaatio pyrki avaamaan uusia tapoja katsoa ja määrittää luonnon ja rakennetun ympäristön, kaupungin ja saariston, historian ja nykypäivän sekä tieteen ja taiteen suhteita sekä tekemään näkyväksi jännitteitä, jotka helposti jäävät huomaamatta, yrittäen uudelleen virittää suhdettamme ympäristöömme ja sen merkityksiin ammentaen historiasta.
Esitelmä kertoo tämän poikkitaiteellisen ja -tieteellisen projektin tarinan ja esittelee sen tuloksia ja sen myötä löytämiämme tapoja katsoa historiaa ja rakennettua ympäristöä uudessa valossa. Se myös kysyy, mitkä ovat historioitsijan roolin rajat ja mahdollisuudet.
Dr. Sc., taidehistorioitsija Markus Lähteenmäki on toiminut kuraattorina taide- ja arkkitehtuurialalla, ja hän on paraikaa vierailevana tutkijana University College Londonissa, missä hän työstää Sveitsin tiedesäätiön (SNSF) rahoittamaa kaksivuotista postdoc-projektiaan.
Lisäksi Lähteenmäki on mukana dos. Anna Ripatin johtamassa taidehistorian alan tutkimushankkeessa The Political Agency of Architecture in Revolutionary Europe, 1830–1930 Helsingin yliopistossa.
Tapahtumakutsu tilaisuuteen Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Facebook-sivuilla.
Syksyn 2023 kokoukset
Syksyllä 2023 kokoukset pidetään
- keskiviikkona 11.10. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
- keskiviikkona 8.11. klo 16.30 Museoviraston kirjastossa (Sturenkatu 2a, 00510 Helsinki)
Ajantasaiset tiedot tulevista puhujista ja esitelmistä löytyvät myös Ajankohtaista-osiosta.
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuoden 2023-24 esitelmäsarjan teemana on TIEDE PERINTÖNÄ – ylisukupolvinen tieteellinen vuorovaikutus, joka ilmenee muun muassa oppihistoriallisina jatkumoina, siirtyminä ja murroksina. Miten kulttuuriperinnön tutkimusta edustavien tieteenalojen perinteet ja perinnöt välittyvät eteenpäin tai hiljainen tieto siirtyy tutkijasukupolvelta toiselle? Millaisia näkökulmia, teorioita, käsitteitä ja menetelmiä nuoremmat tutkijat ovat omaksuneet varttuneempienkin hyödyksi tai hylänneet haitallisina? Kuinka sukupolvien väliset suhteet muovaavat tieteellisten yhteisöjen ja alojen identiteettiä sekä tutkimuskohteita? Tieteen luonteeseen kuuluu jatkuva muutos, joka voi joskus hämärtää aiemmin tehtyä ja ajateltua. Miten tiedeyhteisön ylisukupolvista muistia on mahdollista tutkia ja tarkastella? Teema liittyy yhdistyksen kuluvana vuonna toteutettavaan pilottihankkeeseen, joka tuo tutkijasukupolvet yhteen molemminpuolisen mentoroinnin merkeissä.
Kuukausikokoukset syksyllä 2023:
Ke 11.10.2023 Tytti Steel: Kulttuuriperintöasiantuntijuus ja mentorointi
Esitelmä käsittelee oppimista kulttuuriperintöön liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Erityisesti tutustutaan mentorointiin menetelmänä ja oppimisen mahdollistajana. Esitelmä perustuu puhujan omiin kokemuksiin kulttuuriperintöalalla sekä mentorointia käsittelevään tutkimukseen. Esitelmöinnin lisäksi luvassa on myös aiheen yhteistä pohtimista ja verkostoitumista.
FT, dosentti Tytti Steel on etnologi, joka työskentelee tutkijana Helsingin yliopistossa sukupuolentutkimuksen oppialalla. Steel on tutkinut erilaisia työelämään liittyviä aiheita erityisesti työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä Steel tutkii hoivatyötä sekä luovien alojen keikkatyötä ja alustataloutta. Loppuvuodesta 2023 Steel valmistuu työnohjaajaksi.
Ke 8.11.2023 Paneelikeskustelu: Yhteisellä tieteen polulla – Mentoroinnista tukea nuorelle tutkijalle
Muinaismuistoyhdistyksen yhtenä tavoitteena on huolehtia tieteenalojen jatkuvuudesta ja tieteellisen perinnön siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Keväällä 2023 päätettiin mentorointiohjelmasta, jonka avulla kokeneet tutkijat ja nuoret uransa alussa olevat tutkijat voisivat vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja tietoja. Nyt on aika keskustella pilottiprojektin kokemuksista.
Paneelissa keskustelemassa:
Anna-Mari Immonen (Kulttuurien tutkimus, etnologia: Esineitä Venäjän Karjalasta) – mentorina arkeologian dosentti Pirjo Uino, Helsingin yliopisto
Saila Leskinen (Kulttuurien tutkimus, taidehistoria: Kuolema ja esinekulttuuri uuden ajan alun Suomessa) – mentorina arkeologian professori Anna Wessman, Bergenin yliopisto
Anna Parviainen (Kulttuurien tutkimus, taidehistoria: Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden eri kuvastojen merkityksistä) – mentorina professori emerita Riitta Nikula, Helsingin yliopisto
Jenni Sahramaa (Kulttuurien tutkimus, arkeologia: Suomen nuoremman rautakauden ja varhaisen keskiajan pukeutumisesta, mikroarkeologinen lähestymistapa) – mentorina kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen, Helsingin ja Turun yliopisto
Haastattelijana Suvi Toivanen, SMY:n viestintäkoordinaattori, taidehistorian opiskelija, Helsingin yliopisto
Lisäksi tilaisuudessa dosentti Tuukka Talvio muistelee Suomen Museon toimitustyön vaiheita.
Kevään 2023 kokoukset
Keväällä 2023 kokoukset pidetään
- keskiviikkona 8.2. klo 16.30
- keskiviikkona 5.4. klo 16.30 ja
- keskiviikkona 10.5. klo 16.30 (yhdistyksen vuosikokous)
Ajantasaiset tiedot puhujista ja otsikoista löytyvät Ajankohtaista-osiosta.
Syksyn 2022 ja kevään 2023 luentosarjan teemana on digitalisaatio. Digitalisaatio on ihmiskunnan teknologista kehitystä ilmentävä voimana ja kokonaisvaltaisesti läsnä kaikilla inhimillisen elämän osa-alueilla. Digitaaliset teknologiat, alustat ja työkalut luovat uusia kulttuurin muotoja sekä vaikuttavat perustavanlaatuisesti yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.
Arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian aloilla digitalisoituminen näkyy niin tutkimuksen kohteissa ja aineistoissa kuin uudenlaisia tutkimuskysymyksiä mahdollistavina välineinä ja menetelminä. Muinaismuistoyhdistyksen syksyn 2022 ja kevään 2023 kuukausiesitelmät esittelevät menneisyyttä tarkastelevaa tutkimusta, joka kytkeytyy tavalla tai toisella digitalisaation avaamiin näkökulmiin.
Esitelmien yhteydessä pidettävissä kuukausikokouksissa vahvistetaan yhdistyksen uudet jäsenet sekä tiedotetaan ajankohtaisista asioista.
Recent Comments