Suomen Muinaismuistoyhdistys on on Suomen toiseksi vanhin tieteellinen seura.

Suomen Muinaismuisto-Yhtiö perustettiin vuonna 1870. Alussa yhdistyksen tavoitteena oli luoda ylipäätään edellytykset antikvaaristen muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansan kiinnostus muinaismuistoja kohtaan. Yhdistyksen perustamisen aloitteentekijä oli J.R. Aspelin. Kaikki yhdistyksen 22 perustajajäsentä olivat alle 30-vuotiaita.

Valtionarkeologi J.R. Aspelin

Yhdistyksen perustajien erityisenä huolena oli Suomen vanhojen linnojen ja kirkkojen huono kunto. Haasteita aiheutti sekin, ettei maan muinaisjäännöksiä tunnettu kovin tarkkaan. Vuosina 1871–1901 yhdistys organisoi kahdeksan Suomen eri alueille suuntautunutta taidehistoriallista retkikuntaa, joilla dokumentoitiin taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Tuloksena kertyi yli 3 000 piirrosta, akvarellia ja valokuvaa kirkoista, linnanraunioista, kartanoista ja esineistä.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksellä oli merkittävä rooli muinaismuistolainsäädännön kehittämisessä ja alan hallinnon luomisessa. Ensimmäisenä valtionarkeologiksi valittiin 1885 yhdistyksen sihteerinä toiminut J.R.Aspelin.

Muinaistieteellisen toimikunnan (myöh. Museovirasto) perustamisen jälkeen Muinaismuistoyhdistyksen tehtäviksi jäivät erityisesti tieteellinen julkaisutoiminta ja valistustoiminta. Yhdistys on läpi historiansa toiminut tärkeänä alan ammattilaisten verkostona, ja lähes jokainen Museoviraston johtajista on jossakin vaiheessa toiminut yhdistyksessä.