TIEDE PERINTÖNÄ -esitelmä huhtikuussa 2024

Kuukausikokous ke 10.4.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)

Liisa Kunnas: Arkeologisen tiedon perinnettä ja perintöä 1700-luvulta nykypäivään

Esitelmässä tarkastellaan arkeologista tutkimusta pitkällä aikavälillä 1700-luvun Turun akatemian ajan ”esiarkeologiasta” nykypäivään ja erityisesti sitä, miten suomalaisen arkeologian yllättävän sitkeät ikuisuuskysymykset ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle muuttuvissa poliittisissa oloissa ja paradigman vaihdoksissa.

FM Liisa Kunnas on arkeologian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa tarkastetaan keväällä 2024.

Kunnas on tutkinut erityisesti kivikauden arkeologian tutkimushistoriaa ja käsitehistoriaa 1700- ja 1800-luvuilla, arkeologiaa ja nationalismia sekä esihistoriallisia ilmiöitä historiakulttuurin osana, mutta myös esimerkiksi arkeologisen tiedon ja kulttuuriperinnön rakentumista Pohjois-Savossa sekä rahalöytöjen ja museokokoelmien historiaa.


Vuosikokous toukokuussa 2024

Vuosikokous tiistaina 7.5.2024 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 104) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)

Ildikó Lehtinen: M. A. Castrénin perintö

Mathias Aleksanteri Castrén (1813–1852) opiskeli Helsingin yliopistossa klassisia ja itämaisia kieliä, ja häntä kiinnosti lisäksi suomen kieli, sen alkuperä ja muinaissuomalainen mytologia. Tieteellistä tutkimusta ei voitu tehdä ilman aineistoa, siksi Castrén lähti vuonna 1841 Elias Lönnrotin seurassa runonkeruumatkalle Lappiin ja Karjalaan.  Seuraavana vuonna hän jatkoi matkaansa Kaninin niemimaan poikki Jäämeren rannikkoa pitkin Siperiaan, jossa hän työskenteli kolme vuotta. Tämän ensimmäisen Siperian matkansa aikana kypsyi hänessä varmuus suomalais-ugrilaisten ja samojedilaisten kielten sukulaisuudesta. Toinen Siperian matka alkoi vuonna 1845 ja kesti neljä vuotta. Castrén nimettiin keväällä 1851 suomen kielen ja kirjallisuuden ensimmäiseksi professoriksi Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa.

M. A. Castrén haastattelemassa hanteja. Albert Edelfeltin kivipiirros on julkaistu G. W. Edlundin teoksessa M. A. Castrén, elämä ja matkustukset, nuorisolle kerrotut. Helsinki 1878.
Kuva: Museovirasto.

Mikähän oli Castrénin salaisuus? Miten hän sai kosketusta nenetseihin, hanteihin, selkuppeihin ja evenkeihin?  Miten hän voitti heidän luottamustaan? Nyttemmin kentällä liikkuu joukoittain Castrénin perinnön jatkajia. Heillä on apunaan laitteita, nyt matka taittuu lentäen tai moottoriveneellä ja tutkijat asuvat lämmitettävissä teltoissa. Castrénin aikaan kaikki oli toisin, silti hänen matkansa oli tuloksekas. Hän oli ennen kaikkea tiedemies, joskus kuitenkin tsaarin virkamies, lääkäri tai vaikkapa visaisten perheriitojen tuomari.

Kuva: Marjo Koivumäki, Studio Apris Oy.

Ildikó Lehtinen on Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosentti, eläkkeellä Suomen kansallismuseon suomalais-ugrilaisten kokoelmien intendentin virasta.


Kevään 2024 kuukausikokoukset

Keväällä 2024 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukausikokoukset pidetään Tieteiden talolla Helsingin Kruunuhaassa. Tilaisuudet striimataan, jotta niitä voi seurata myös muilta paikkakunnilta käsin.

  • keskiviikkona 7.2. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
  • keskiviikkona 10.4. klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)
  • tiistaina 7.5. yhdistyksen vuosikokous klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 104) (Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)

VAIKUTTAVA MUSEO -seminaari 13.2.2024 Helsingissä

Seminaari on täynnä, eikä mukaan voi enää ilmoittautua.

Turun yliopiston ja Jyväskylän yliopiston museologian oppiaineet, Suomen museoliitto, Suomen tiedekeskukset ry ja Suomen Muinaismuistoyhdistys järjestävät museoiden ja tiedekeskusten vaikuttavuutta käsittelevän seminaarin Tieteiden talolla Helsingissä 13.2.2024 klo 10–16.

Seminaari kokoaa museo- ja kulttuuriperintöammattilaiset sekä alan tutkijat yhteen pohtimaan ja tarkastelemaan museoita ja niiden vaikuttavuutta yhteiskunnallisena muutosvoimana sekä yhteisöjen ja yksilöiden resurssina. Tavoitteena on seminaarin pohjalta käynnistää myös julkaisuhanke museoiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Museot ovat aina vaikuttaneet ihmisiin ja yhteiskuntaan sekä tietoisesti että tiedostamattaan. Museoihin ja tiedekeskuksiin on liitetty neutraaliuden ja objektiivisuuden ihanne, vaikka niiden toiminta perustuu kerrostuvien valintojen kautta rakentuviin käsityksiin vaalimisen arvoisesta perinnöstä.

Viime vuosina valmistuneet museopoliittinen ohjelma ja kulttuuriperintöstrategia ohjaavat museoita lisäämään yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Tiedekeskukset ja tiedemuseot ovat puolestaan sitoutuneet kartuttamaan kansallista tiedepääomaa ja esittelemään tieteen perintöä demokratiaa vahvistaen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mihin museoiden ja tiedekeskusten pitäisi vaikuttaa? Millaisia keinoja näillä instituutioilla on käytössään? Missä kulkee vaikuttamisen ja manipulaation raja?

Seminaari on osallistujille maksuton. Ilmoittautuminen on sulkeutunut 31.1.2024. Tilaisuutta ei valitettavasti voida striimata.

Ohjelma

Paikka: Tieteiden talo, sali 104

Klo 10 Avaussanat: Maija Mäki

10.05–10.45 Ville Eerola: Museoliiton vaikuttava vuosisata

10.45–11.30 Johanna Enqvist ja Kaisa Torkkeli: Yleisöistä yhteisöksi. Vaikuttavuus osallisuutena, vuorovaikutuksena ja yhteisenä muutoksena

11.30–12.15 Anna Rastas: Näyttelyt tutkitun tiedon tuottamisen ja esittämisen paikkoina

12.15–13.15 Lounas (Omakustanteinen)

13.15–14.45 Sessiot (1-4)

14.45–15.15 Kahvi

Iltapäivän kahvituksen tarjoaa Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry sekä Jyväskylän ja Turun museologian oppiaineet.

Paikka: Tieteiden talo, sali 104

15.15–16.00 Mikko Myllykoski: House of Commons -debatti

Sessio 1: Vaikuttavuus, valta ja vastuu

Paikka: Tieteiden talo, sali 207

Puheenjohtajat: Leena Paaskoski & Inkeri Hakamies

  1. Kalle Kallio: Kiusallinen luokkasokeus
  2. Liisa Oikari: Historiallinen henkilöbrändi vaikuttavuuden välineenä
  3. Mikko Kero: Ulkomuseoaatteen muuttuvat vaatteet
  4. Uula Neitola: Museo arkkitehtuurin edistäjänä

Sessio 2: Vaikuttamisen kohteet ja keinot

Paikka: Tieteiden talo, sali 208

Puheenjohtaja: Helena Lonkila

  1. Sini Ojala: Vaikuttava Muistamo merkitysten äärellä/Case: Hollolan Salpakangas
  2. Leena Svinhufvud: A&DO -valtakunnallista vaikuttavuutta yleisötyön ja yhteissuunnittelun avulla
  3. Riikka Kuittinen: TAIDEVALTAKUNTA. Kokemuksia vallan jaosta museonäyttelytyössä
  4. Lila Heinola: TATAMURI® museossa -ryhmätoiminta muistisairaille ja läheisille

Sessio 3: Vaikuttavuuden merkitykset ja arviointi

Paikka: Tieteiden talo, sali 104

Puheenjohtajat Leena Tokila & Maija Mäki

  1. Nina Robbins: Vaikuttavuuspolku osana tulevaisuuden kokoelma-ammattilaisten osaamista
  2. Mikko Myllykoski: Heurekan vaikuttavuutta mittaamassa – kävijämääristä hyvinvointivaikutuksiin
  3. Pirjo Hamari: MOI-arviointimalli: itsearvioinnilla kohti museoiden vaikuttavuutta
  4. Maija Mäki: Museologian opetuksen ja tutkimuksen merkityksellisyys ja vaikuttavuus

Sessio 4: Tutkitun tiedon ja museotoiminnan vaikuttavuus

Paikka: Tieteiden talo, sali 504

Puheenjohtaja: Johanna Enqvist

  1. Miia-Leena Tiili & Aaro Sahari: Tutkittu tieto ja museon vastuu pirstaloituneessa informaatioympäristössä – Tiedemuseo Liekin vaikuttavuustavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseen
  2. Karoliina Autere: ParasRakas museo / Kohti dynaamista museota
  3. Liisa Kunnas & Heidi Henriikka Mäkelä: ”Tummaa waloa” – Kalevalainen muinaisuus ja arkeologisen tiedon vaikuttavuus museossa
  4. Katja Mäkinen: Silta juurien ja moninaisuuden välillä – kulttuuriperintöinstituutiot yhteiskunnallisina toimijoina

TIEDE PERINTÖNÄ -esitelmäsarja 2023–2024!

Ke 8.11.2023 klo 16.30 Paneelikeskustelu: Yhteisellä tieteen polulla – Mentoroinnista tukea nuorelle tutkijalle

Tapahtumapaikkana on poikkeuksellisesti Museoviraston kirjasto (Sturenkatu 2a, 00510 Helsinki).

Muinaismuistoyhdistyksen yhtenä tavoitteena on huolehtia tieteenalojen jatkuvuudesta ja tieteellisen perinnön siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Keväällä 2023 päätettiin mentorointiohjelmasta, jonka avulla kokeneet tutkijat ja nuoret uransa alussa olevat tutkijat voisivat vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja tietoja. Nyt on aika keskustella pilottiprojektin kokemuksista.

Paneelissa keskustelemassa:

Anna-Mari Immonen (Kulttuurien tutkimus, etnologia: Esineitä Venäjän Karjalasta) – mentorina arkeologian dosentti Pirjo Uino, Helsingin yliopisto

Saila Leskinen (Kulttuurien tutkimus, taidehistoria: Kuolema ja esinekulttuuri uuden ajan alun Suomessa) – mentorina arkeologian professori Anna Wessman, Bergenin yliopisto

Anna Parviainen (Kulttuurien tutkimus, taidehistoria: Marimekon vuosien 1956–1979 unisex-vaatteiden eri kuvastojen merkityksistä) – mentorina professori emerita Riitta Nikula, Helsingin yliopisto

Jenni Sahramaa (Kulttuurien tutkimus, arkeologia: Suomen nuoremman rautakauden ja varhaisen keskiajan pukeutumisesta, mikroarkeologinen lähestymistapa) – mentorina kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen, Helsingin ja Turun yliopisto

Haastattelijana Suvi Toivanen, SMY:n viestintäkoordinaattori, taidehistorian opiskelija, Helsingin yliopisto

Lisäksi tilaisuudessa dosentti Tuukka Talvio muistelee Suomen Museon toimitustyön vaiheita.

Tapahtuman päätteeksi on tarjoilua. Ohjelma päättyy klo 18.45 mennessä.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy – tervetuloa! Paneelia ei valitettavasti striimata.

Paneelikeskustelun Facebook-tapahtumakutsuun pääset tästä.


TIEDE PERINTÖNÄ -esitelmäsarja alkaa lokakuussa 2023!

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen toimintavuoden 2023–24 teemana on TIEDE PERINTÖNÄ.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen esitelmäsarjan teemana on ylisukupolvinen tieteellinen vuorovaikutus, joka ilmenee muun muassa oppihistoriallisina jatkumoina, siirtyminä ja murroksina. Miten kulttuuriperinnön tutkimusta edustavien tieteenalojen perinteet ja perinnöt välittyvät eteenpäin tai hiljainen tieto siirtyy tutkijasukupolvelta toiselle?

Millaisia näkökulmia, teorioita, käsitteitä ja menetelmiä nuoremmat tutkijat ovat omaksuneet varttuneempienkin hyödyksi tai hylänneet haitallisina? Kuinka sukupolvien väliset suhteet muovaavat tieteellisten yhteisöjen ja alojen identiteettiä sekä tutkimuskohteita? Tieteen luonteeseen kuuluu jatkuva muutos, joka voi joskus hämärtää aiemmin tehtyä ja ajateltua. Miten tiedeyhteisön ylisukupolvista muistia on mahdollista tutkia ja tarkastella? Teema liittyy yhdistyksen kuluvana vuonna toteutettavaan pilottihankkeeseen, joka tuo tutkijasukupolvet yhteen molemminpuolisen mentoroinnin merkeissä.


SMY:n kuukausikokousten paikka vaihtuu!

Kuukausikokoustemme perinteinen tapahtumapaikka Kansallismuseossa vaihtuu, sillä museo sulkee ovensa päärakennuksen peruskorjauksen ja museon laajennusosan rakentamisen vuoksi lähivuosiksi.

Syksyn ensimmäinen kuukausikokous:

Ke 11.10.2023 klo 16.30 Tieteiden talossa (sali 505, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki).

Toinen kuukausikokouksemme:

Ke 8.11.2023 klo 16.30 poikkeuksellisesti Museoviraston kirjastossa (Sturenkatu 2a, 00510 Helsinki).

Tilaisuuksiin on vapaa pääsy – tervetuloa! Tilaisuuksia ei valitettavasti striimata.

Tervetuloa syksyn tapahtumiimme Tieteiden talolle ja Museoviraston kirjastoon!

Seuraathan Suomen Muinaismuistoyhdistystä ja tapahtumailmoittelua myös Facebook-sivullamme: https://www.facebook.com/muinaismuistoyhdistys/

Lisätietoa aiemmista kokouksista löydät Kuukausikokoukset ja -esitelmät -sivulta.


Henkilövaihdoksia yhdistyksessä

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikokouksessa 10.5.2023 valittiin uusi johtokunnan jäsen erovuorossa olleen FT Petro Pesosen tilalle. Uudeksi johtokunnan jäseneksi valittiin FM, arkeologi Teemu Väisänen. Teemu toimii tällä hetkellä myös yhdistyksen julkaisusihteerinä.

Yhdistykselle on valittu myös uusi sihteeri ja viestintäkoordinaattori. Sihteerinä FM Tanja Juuren jälkeen aloittaa kesän aikana FT, etnologi Eino Heikkilä. Varasihteerin tehtävästä luopuu FM Piia Pasanen, ja uudessa viestintäkoordinaattorin pestissä aloittaa HuK, taidehistorian maisteriopiskelija Suvi Toivanen.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja, FT Johanna Enqvist valittiin uudeksi työjäseneksi.


Tervetuloa yhdistyksen vuosikokoukseen keskiviikkona 10.5.!

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry:n vuosikokous pidetään keskiviikkona 10.5.2023 klo.15.00 Kansallismuseon Ateljee-tilassa (Mannerheimintie 34, Helsinki).
Ennen kokouksen alkua kuullaan yhdistyksen puheenjohtajan Elina Räsäsen esitelmä. Kokouksessa tullaan äänestämään museologian lisäämisestä yhdistyksen edustamien oppialojen joukkoon. Kokouksessa on myös mahdollisuus kuulla yhdistyksen aloittamasta mentorointiohjelmasta.

Vuosikokouksen esityslista:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja.
2) Valitaan kokouksen sihteeri.
3) Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa
myös ääntenlaskijoina.
4) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
5) Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
6) Esitetään vuoden 2022 toimintakertomus ja päätetään sen hyväksymisestä.
7) Esitetään vuoden 2022 tilinpäätös ja päätetään sen hyväksymisestä.
8) Luetaan tilintarkastajan lausunto.
9) Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja
varainhoitajille.
10) Esitetään vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio.

11) Päätetään uusien työjäsenten kutsumisesta.
12) Valitaan yhdistykselle puheenjohtaja seuraavaksi toimivuodeksi.
13) Valitaan johtokunnan jäsenet toimikaudelle 2023–2025 erovuoroisten tilalle.
Erovuorossa on Petro Pesonen.
14) Valitaan tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja kuluvan vuoden hallintoa
ja kirjanpitoa tarkastamaan. Yhdistykselle voidaan päättää valita myös
toiminnantarkastaja. Yhdistyksen nykyinen tilintarkastaja on
tilintarkastusyhteisö APK-Auditing Oy, päävastuullisena HT Aarto Hirvi.
Tarvittaessa yhdistys valitsee keskuudestaan varatilintarkastajan.
15) Päätetään jäsenmaksun suuruudesta vuodelle 2023. Jäsenmaksu vuodelle 2022 oli 25 e.
16) Esitetään museologian liittämistä yhdistyksen aloihin ja äänestetään asiasta.
17) Esitellään yhdistyksen työjäsenten käynnistämä uusi mentorointiohjelma.
18) Käsitellään muut vuosikokoukselle tehdyt esitykset.
19) Päätetään kokous.

Tiedustelut, osoitteenmuutokset, ym. voi osoittaa sihteeri Tanja Juurelle, sihteeri(at)muinaismuistoyhdistys.fi.


Uusi sihteeri yhdistykselle haussa! 

Sihteeri työssään vuonna 1971. Kuvaaja: UA Saarinen. Museoviraston kuvakokolmat.

Suomen Muinaismuistoyhdistys etsii parhaillaan tärkeää toimijaa: uutta sihteeriä. Hakuaikaa on jatkettu 15.5.2023 asti.

Yhdistyksen sihteeri toimii johtokunnan sihteerinä kokouksissa, huolehtii esitelmätilaisuuksien käytännön järjestelyistä, yhdistyksen tiedotuksesta ja jäsenasioista sekä taloushallinnon koordinoinnista yhdessä tilitoimiston ja johtokunnan kanssa. Sihteeri toimii myös yhteistyössä yhdistyksen julkaisusihteerin, kirjastonhoitajan ja julkaisujen päätoimittajien kanssa sekä tietenkin varasihteerin kanssa.  

Yhdistyksellä on käytössä Procountor-järjestelmä ja WordPress, joiden hallinta lasketaan eduksi.

Toivomme tehtävään hakevilta kokemusta järjestötoiminnasta, viestinnästä ja taloushallinnosta sekä kulttuuriperintöalojen tuntemusta. Kyseessä on luottamustehtävä, josta maksetaan vuosittainen palkkio (1300 €). Tarkoitus on, että uusi sihteeri aloittaa tehtävässään viimeistään elokuussa 2023, mutta limittäinen siirtymäkausi edellisen sihteerin kanssa aloitetaan mahdollisimman pian.


Vapaamuotoiset lyhyet hakemukset ansioluetteloineen pyydetään lähettämään yhdistyksen nykyiselle sihteerille Tanja Juurelle viimeistään 15.5.2023 sähköpostilla (sihteeri@muinaismuistoyhdistys.fi). Lisätietoja antavat Tanja Juuri, varasihteeri Piia Pasanen ja yhdistyksen puheenjohtaja Elina Räsänen. Yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme.

Suomen Muinaismuistoyhdistys on vuonna 1870 perustettu tieteellinen seura, joka eri tavoin edistää kulttuuriperinnön tutkimusta, erityisesti arkeologian, kansatieteen/etnologian ja taidehistorian sekä museologian aloilla. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa erityisesti julkaisutoiminnan kautta, mutta myös järjestämällä esitelmätilaisuuksia ja muuta toimintaa. Yhdistys toimii yhteistyössä muun muassa Suomen kansallismuseon, Suomen Muinaismuistosäätiön ja Seurasaarisäätiön kanssa.

Yhdistyksessä toimiminen perehdyttää tiedemaailmaan, tutkijoihin ja tieteellisen julkaisemisen kenttään. Tule toimimaan yhteisen hyvän eteen, toteuttamaan ideoitasi ja edistämään tutkitun tiedon välittämistä!


Sähköä ilmassa -luentosarjamme jatkuu jälleen helmikuussa!

Tervetuloa kevätkauden kuukausikokouksiin sekä vuosikokoukseen! Kevätkaudella jatkuu jo syksyllä alkanut teema Sähköä ilmassa: digitaaliset
perintömme.
Kevään kuukausikokoukset ja -esitelmät järjestetään helmikuussa ja huhtikuussa
Kansallismuseon Ateljee-tilassa (Mannerheimintie 34, 2 krs.) kello 16.30.
Luennoille on vapaa pääsy. Tilaisuuksia ei striimata.

Ke 8.2. Niko Anttiroiko: Arkeologisten kohteiden automaattinen tunnistus laserkeilausdatasta

Tekoälyyn ja koneoppivat menetelmät tekevät vauhdilla tuloaan arkeologiseen tutkimuksen työkalupakkiin. Hyvänä esimerkkinä menetelmien käytännön sovelluksista on arkeologisten kohteiden ja ilmiöiden automaattinen tunnistus ja kartoitus, mihin liittyen on käynnistetty lukuisia tutkimushankkeita useissa eri maissa. Suomessa arkeologisten kohteiden automaattista tunnistusta on pilotoitu Museoviraston ja Oulun yliopiston LIDARK-hankkeessa, jossa hyödynnettiin Maanmittauslaitoksen tuottamaa aiempaa huomattavasti tarkempaa 5p laserkeilausaineistoa. Esitelmässäni käsittelen arkeologisten kohteiden automaattiseen tunnistukseen ja menetelmien avulla tuotettujen tietojen hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä LIDARK-hankkeen tulosten ja kokemusten näkökulmasta.

Niko Anttiroiko (FM) on paikkatieto- ja laserkeilausaineistojen hyödyntämiseen perehtynyt arkeologi, joka toimi projektipäällikkönä Museoviraston ja Oulun yliopiston LIDARK-hankkeessa, jossa kehitettiin menetelmiä arkeologisten kohteiden automaattiseen tunnistamiseen. Niko työskentelee tällä hetkellä Museovirastolla erikoisasiantuntijana.

Ke 5.4. Sanna Teittinen ja Anna-Mari Immonen: Asiantuntijatieto verkossa – esimerkkinä Suomen Kansallismuseon Digitaalinen kokoelma -sivusto ja sosiaalinen media

Museoiden kokoelmatyö ja asiantuntijatyö on ollut suuressa muutoksessa digitalisaation myötä. Asiantuntijatiedon ja museoissa tehdyn tutkimuksen välittämiseen on tullut viime vuosina uusia digitaalisia kanavia ja vuorovaikutteisia sosiaalisen median alustoja. Esityksessä tarkastellaan asiantuntijatiedon välittämisen muutosta ja uusia mahdollisuuksia esimerkkeinä Suomen kansallismuseon verkkosivuille vuonna 2021 avattu Digitaalinen kokoelma -palvelu sekä Suomen kansallismuseon kokoelmien Instagram-tili.

Sanna Teittinen (FT) on Suomen kansallismuseon kokoelmat ja tutkimus -yksikön yli-intendentti. Hän väitellyt Helsingin yliopistossa taidehistoriasta 2009. Väitöskirja, Kohti lyyristä abstraktismia – Anitra Lucanderin 1950-luvun modernismi, liittyi Suomen maalaustaiteen 1950-luvun modernismin murrokseen ja taiteilijanaisten asemaan modernismin traditiossa sekä suomalaisessa 1950-luvun taidekentässä.

Anna-Mari Immonen (FL) on intendentti ja vastaa suomalais-ugrilaisesta kokoelmasta Suomen kansallismuseon kokoelmat ja tutkimus -yksikössä. Immosen tekeillä oleva väitöskirja käsittelee suomalais-ugrilaisen kokoelman keruuhistoriaa.

To 10.5. Yhdistyksen vuosikokous.
Esitelmän pitää yhdistyksen puheenjohtaja Elina Räsänen.
Kansallismuseon Ateljee-tila kello 15.00 (Huomaa poikkeuksellinen kellonaika!)


Turun yliopiston etnologian professuuri tulee turvata

Suomen Muinaismuistoyhdistys vetoaa, ettei Turun yliopiston muutosneuvotteluissa säästötoimenpiteitä kohdennettaisi etnologian tieteenalaan eikä esillä ollutta etnologian professuurin jäädyttämistä toteutettaisi.

Suomen Muinaismuistoyhdistys on tieteellinen seura, joka 152 toimintavuotensa
aikana on luonut puitteet suomalaiselle kulttuuriperinnön tutkimukselle ja
tallentamiselle. Yhdistys toimii edelleen aktiivisesti kulttuurintutkimuksen alojen
yhteistyöorganisaationa, tiedejulkaisijana ja kulttuuriperintöalan
asiantuntijayhteisönä. Etnologia eli kansatiede on yksi Suomen
Muinaismuistoyhdistyksen kolmesta keskeisestä alasta arkeologian ja taidehistorian rinnalla.

Viime vuosina kulttuuriperintöön liittyvät kysymykset ovat tulleet yhä keskeisimmiksi, kun tavoittelemme kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Kulttuurin monialainen ymmärrys on tämän tavoitteen saavuttamisen edellytys. Kansatiede, joka keskittyy arjen kulttuurin ilmiöihin, on tärkeässä asemassa erilaisten yksilöiden ja yhteisöjen kokemusten ja kulttuuristen ilmiöiden tutkimisessa, tulkinnassa ja vuoropuheluun asettamisessa.

Etnologiaan mahdollisesti kohdistuvat säästöt tulisivat näkymään
yhteiskunnassamme laaja-alaisesti. Kansatieteilijät työskentelevät akateemisen
tutkimuksen lisäksi esimerkiksi museoissa ja muissa kulttuuri-instituutioissa,
kulttuurikasvatuksessa ja kulttuurijärjestöissä. Etnologian kurjistaminen yliopistoissa tulee näkymään suoraan näissä tehtävissä. Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa syvällistä kulttuuriosaamista ymmärtääksemme globaaleja muutoksia ja voidaksemme olla aktiivisia toimijoita vuoropuhelua eri ryhmien välille rakennettaessa. Museoissa osaavaa henkilökuntaa tarvitaan niin vastaamaan museolain vaateisiin, kokoelmien hoitoon, nykydokumentointiin kuin monialaisten näyttelyjen toteuttamiseen. Näissä kaikissa tehtävissä etnologeilla on tärkeä rooli muiden alojen ammattilaisten rinnalla.

Turun yliopiston etnologian oppiaine on aktiivinen ja elinvoimainen toimija niin
yliopistollisessa koulutuksessa, tutkimuksessa kuin yhteiskunnallisessa
vuorovaikutuksessa. Olemme huolestuneina seuranneet Turun yliopiston
muutosneuvotteluja, joissa on ollut esillä säästöjen kohdentaminen etnologian
professuuriin. Tämänkaltaisella päätöksellä olisi mittavat vaikutukset
kansatieteelliseen tutkimukseen ja koko kulttuurialaan. Resurssien vähentäminen on kohtalokasta koko tieteenalalle ja tiedeyhteisölle. Surullisimpia olisivat päätöksen yhteiskunnalliset seuraukset: asteittainen kulttuurisen ymmärryksen kaventuminen.

Helsingissä 24.1.2023
Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puolesta
puheenjohtaja, dosentti Elina Räsänen
elina.rasanen(at)helsinki.fi


Sähköä ilmassa – syksyn luentosarja käynnistyy!

Saapuneen syksyn myötä on taas aika käynnistää yhdistyksemme luentosarja. Olemme hieman uudistaneet luentosarjaamme, ja jatkossa käsittelemme samaa teemaa sekä syksyllä että keväällä. Esitelmäpaikkana on tuttuun tapaan Kansallismuseon Ateljee-tila. Tällä kaudella esitelmissämme on sähköä ilmassa ja teemana digitalisaatio! Luennoille on vapaa pääsy.

Syksyn 2022 ja kevään 2023 kuukausiesitelmämme esittelevät menneisyyttä tarkastelevaa tutkimusta, joka kytkeytyy digitalisaation avaamiin näkökulmiin tavalla tai toisella. Digitalisaatio on ihmiskunnan teknologista kehitystä ilmentävänä voimana kokonaisvaltaisesti läsnä kaikilla inhimillisen elämän osa-alueilla. Digitaaliset teknologiat, alustat ja työkalut luovat uusia kulttuurin muotoja sekä vaikuttavat perustavanlaatuisesti yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian aloilla digitalisoituminen näkyy niin tutkimuksen kohteissa ja aineistoissa kuin uudenlaisia tutkimuskysymyksiä mahdollistavina välineinä ja menetelminä.

Luentosarjamme aluksi kuulemme tietotekniikan tuottamista muutoksista museoissa.

Ke 5.10.2022 klo.16.30 Inkeri Hakamies – Kun tietokoneet tulivat museoon Miten tietotekniikka on muuttanut museotyötä, ja miten tietokoneet materiaalisina esineinä ja uusina käytäntöinä istuivat museoihin? Esitelmässä kerrotaan, miten museoiden digitalisaation alkutaivalta on muisteltu Suomen museohistoria -hankkeen tuottamassa muistitietoaineistossa.

FT Inkeri Hakamies on helsinkiläinen kansatieteilijä, joka on väitöskirjassaan tutkinut museokäytäntöjen merkitystä ja muutosta.

Ke 9.11.2022 klo.16.30 Johanna Enqvist (SKS) & Ilona Pikkanen (SKS) – Kuvailutiedosta kulttuuriperinnöksi: näkökulmia 1800-luvun kirjemetadataan Esitys pohtii 1800-luvun kirjekokoelmien luettelointi- ja kuvailutietoja (metadataa) kokoavan monitieteisen tutkimushankkeen valossa digitaalisen käänteen vaikutuksia nk. kulttuuriperintöaineistoja tarkastelevaan ihmistieteelliseen tutkimukseen. Minkälaisia tutkimusmahdollisuuksia kirjeaineistoon kytkeytyvä metatieto tarjoaa putsattuna, harmonisoituna ja rikastettuna? Minkälaisia ongelmia metadatan keräämiseen, käsittelyyn ja tutkimukselliseen käyttöön liittyy? Entä miten historian saatossa muodostunut kirjemetatieto asettuu kulttuuriperinnön tuottamista ja vaalimista koskeviin teoreettisiin viitekehyksiin? Millaisia näkökulmia esimerkiksi yhteisöllisen identiteetin, vallan ja eriarvoisuuden kysymyksiin erikoistunut kriittinen perinnöntutkimus tarjoaa aineiston vinoumien tunnistamiseksi ja lähdekritiikin tueksi?

Esitys pohjautuu Suomen Akatemian rahoittaman konsortion Sosiaalisten säikeiden systeemit: toimijalähtöinen tutkimus kirjeenvaihdon laajoista ja syvistä verkostoista 1800-luvun Suomessa (2021–25) kolmessa eri tutkimusryhmässä (SKS, Aalto, Helsingin yliopisto) tehtyyn tutkimusyhteistyöhön.

FT Johanna Enqvist työskentelee tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tutkimusosastolla Suomen Akatemian rahoittamassa CoCo-konsortiossa, joka kokoaa ja tutkii 1800-luvun kirjekokoelmien metadataa yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Enqvist siirtyy vuoden 2023 alussa Suomen tiedekeskusten pääsihteeriksi. Lisäksi hän toimii Suomen Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtajana ja vuoden 2023 alusta lähtien Suomen Museo – Finskt Museumin päätoimittajana.

Ilona Pikkanen työskentelee SKS:n tutkimusosastolla tutkimuspäällikkönä. Tällä hetkellä Pikkanen tutkii esimoderneja kansannousuja 1800- ja 1900-lukujen kulttuurisessa muistissa ja johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota, joka tutkii 1800-luvun kirjekokoelmien metadataa yhteistyössä Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Hän toimii historiankirjoituksen historian ja historiakulttuurin dosenttina Oulun yliopistossa.

Luennoille on kaikille kiinnostuneille vapaa pääsy. Luentoja ei striimata.

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry järjestää luennot yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.


4.5. pidettävä yhdistyksen vuosikokous katsoo tulevaisuuteen

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry:n vuosikokous järjestetään keskiviikkona 4.5. 2022 klo.16.30 alkaen Kansallismuseon Ateljee-tilassa (2.krs). Kokouksen esityslista on lähetetty etukäteen yhdistyksen jäsenille. Esitelmiä tai kokousta ei striimata.

Perinteisen puheenjohtajan esitelmän sijaan tänä vuonna annetaan puheenvuoro kulttuuriperintöalojen tulevaisuuden toivoille. Ennen virallisen kokouksen alkua kuullaan kolmen pro gradu -tutkielmaansa tai diplomityötään valmistelevan
maisteriopiskelijan lyhyet esitelmät, joista keskustelemme yhdessä esitelmien jälkeen. Esitelmäosuus on avoin kaikille kiinnostuneille!

Olga Juutistenaho

Olga Juutistenahon arkkitehtuurin historian diplomityö käsittelee kollektiivisten traumojen ilmentymistä ja ilmaisua arkkitehtuurissa. Työni keskiössä ovat rakennukset ja paikat, jotka heijastelevat traumaattista tai vaikeaa kulttuuriperintöä. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva siitä, miten rakennusperintö voi toimia historiapolitiikan ja muistamisen kulttuurin välineenä sekä tunnistaa erilaisia lähestymistapoja menneisiin traumoihin.

Juutistenahon opintotausta on monialainen ja kansainvälinen, sillä hän on opiskellut arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuria Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Erityisen kimmokkeen diplomityö sai vaihto-opinnoista, joiden aikana Juutistenaho osallistui entisiä keskitysleirejä tarkastelleelle seminaarikurssille.

Hanna Ellermaa

Hanna Ellermaa on Helsingin yliopistossa maisteriopintoja viimeistelevä arkeologian opiskelija. 

Hänen maisterintutkielmansa käsittelee arkeologisia kokoelmia ja niiden vaikutusta arkeologiseen tutkimukseen. Ellermaa käsittelee tutkielmassaan kokoelmia keinotekoisesti rakennettuina menneisyyden representaatioina, jotka eivät ole tieteellisesti puolueettomia.  Aiheen valintaan Ellermaata innoittivat kulttuuriperinnön tutkimuksen ja museologian opinnot.

Anna Heikkilä

Anna Heikkilä tutkii gradussaan Marttojen kulttuuriperintöä, Marttayhteisön rakennuspalikoita ja perinnön institutionalisoitumista. Arjen asiantuntijoina tunnettujen Marttojen toiminta on aina ollut yhteiskunnallisesti suuntautunutta ja liittynyt oletuksiin hyvästä arjesta ja suomalaisesta kodista asukkaineen, erityisesti äidistä.

Anna on kansatieteen maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut menneisyyden aineettomista jäljistä nykypäivän kulttuurissa eli perinteistä, arvostuksista ja kulttuurisesta alitajunnasta.


Kevään 2021 esitelmäsarja käynnistyy

Kaikesta koronasta huolimatta mukavaa alkanutta vuotta 2022! Joulutaukomme on ohi, ja on aika kääntää katseet kohti kevättä. Tällä hetkellä tulee vietettyä paljon aikaa sisätiloissa. Tilanteeseen sopivasti SMY:n kevään kuukausiluentojen yleisteema on “Kalustamalla tilaksi – julkisen ja yksityisen varustaminen”.

Huonetilat ovat keskeisiä inhimilliselle elämälle. Oleellista on myös niiden varustaminen, jota nykyisin kutsutaan sisustamiseksi. Huonekalut ja esineet ovat siinä avainasemassa. Yksityinen ja julkinen tila usein limittyvät: julkisissa tiloissa pyritään kodinomaisuuteen, kodit sisustetaan edustaviksi. Antiikin aikana kalusteet olivat tiukasti tarpeen sanelemia ja yleensä liikuteltavia, mutta silloinkin niillä voitiin luoda tilan henki.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kevään esitelmät kokoavat yhteen erilaisia näkökulmia huoneisiin ja tiloihin. Esitelmät pidetään perinteiseen tapaan keskiviikkoisin.

2.2. klo.16.30 FT Maija Mäkikalli: Laatuhuonekaluja koteihin. Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulle

Mäkikalli kertoo tuoreesta Bomanin huonekalutehdasta 1920-1950-luvulla tarkastelevasta väitöstutkimuksestaan. Bomanin huonekalujen ja sisustusten myötä esitelmässä edetään 1920-luvun edustuskodeista 1950-luvun pieniin koteihin. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat moderneista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Esitelmä striimataan yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

FT Maija Mäkikalli on tutkinut ja opettanut erityisesti muotoilun ja taideteollisuuden historiaa. Hän on työskennellyt Lapin yliopiston taide- ja kulttuuriopintojen yksikössä lehtorina (2005-2019) ja tutkijana ja opettajana Turun yliopiston kulttuurihistorian sekä museologian ja aineellisen kulttuurin oppiaineissa (1997-2004). Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä digitaalisten arkistoaineistojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta kehittävissä hankkeissa Kansallisarkistossa. Mäkikallin väitöstutkimus Carl-Johan Bomanista ja Bomanin huonekalutehtaasta tarkastettiin Turun yliopistossa lokakuussa 2021. Väitöskirja on julkaistu Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirjana, ja saatavilla Tiedekirjasta.

2.3. klo.16.30 FM Ville Hakanen: Pompejin Forumin kylpylöiden koristelu miehisyyden mittana.

Forumin kylpylöiden alkujaan miehille varattu osasto on tuttu monille Pompejissa vierailleille komean veistos- ja reliefikoristelunsa ansiosta. Kylpylän säilytyslokeroita reunustaa joukko lihaksikkaita terrakottamiehiä, ja sen holvikattoja peittävissä stukkoreliefeissä poseeraa muun muassa. kauniita mytologisia nuorukaisia. Mukavuutta lisäsivät pronssiset kalusteet, jotka kertoivat lahjoittajansa anteliaisuudesta. Roomalaiset kylpylät olivat tiloja, joissa vaalittiin ja työstettiin roomalaista ihmisihannetta osallistumalla päivittäiseen kylpyrituaaliin. Miten Pompejin Forumin kylpylöiden koristelu ja kalustus liittyivät tähän norminrakennustyöhön? Millaista miehisyyttä ja eroottista toimijuutta ne rakentavat? Esitelmä pohjautuu Hakasen tutkimusartikkeliin, joka on julkaistu American Journal of Archaeology -lehdessä. Artikkeli on osa väitöskirja Ganymede in the Art of Roman Campania – Ancient Roman Viewers’ Experience of Erotic Mythological Art, jolla Hakanen väittelee tohtoriksi 23.2.2022.

Myös tämä esitelmä tullaan striimaamaan, mutta esitelmää voi tulla seuraamaan myös Kansallismuseon auditorioon.

Ville Hakanen on pian tohtoriksi väittelevä taidehistorian tutkija. Väitöskirjassaan Hakanen tarkasteli antiikin roomalaisia eroottisia mytologisia seinämaalauksia ja pohti niiden merkitystä osana seksuaalista halua koskevaa normatiivista diskurssia. Hakanen opettaa antiikin taidehistoriaa mm. Helsingin yliopistossa. Hakanen on myös Helsingin yliopiston Pompeji-projektin jäsen.

6.4. klo.16.30: FT Panu Savolainen: Sisustamisen ja arkkitehtuurin välimaastossa

Millaiseen vuorovaikutukseen rakennetun tilan ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus asettuvat rakennusten suunnittelussa ja käytössä? Kuinka kalustamisen ja arkkitehtuurin muodostamia kokonaisuuksia ja jännitteitä lähestytään tutkimuksen keinoin? Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen luo esitelmässään katsauksen kalustamisen ja arkkitehtuurin suhteeseen sekä menneisyydestä että nykyisyydestä poimittujen esimerkkien tuella.

Esitelmä pidetään Kansallismuseon auditoriossa, mutta myös striimataan yhteistyössä Kansallismuseon kanssa. Linkki striimiin julkaistaan myöhemmin.

Panu Savolainen on Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori. Useiden tutkimusteemojen parissa työskentelevän Savolaisen erityisen kiinnostuksen kohteena ovat tällä hetkellä keskiaikaiset kivikirkot, uuden ajan alun kaupunkihistoria, tekstien ja materiaalisen kulttuurin suhde, historiallinen paikkatieto ja aistien historia. Savolainen väitteli Turun yliopiston Suomen historian oppiaineesta vuonna 2017 julkisen ja yksityisen tilan historiallista muotoutumista käsitelleellä väitöskirjalla. Vuoden 2020 alusta Savolainen on johtanut Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa Keskiajan puurakennusperintö Suomessa -hanketta.


Suomen Museo – Finskt Museum 2021 on ilmestynyt

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen maineikas aikakauskirja on saanut jatkoa, kun Suomen Museo – Finskt Museum 2021 ilmestyi joulun alla. Julkaisu on luettavissa kokonaan Journal.fi-palvelussa .

Tuore teemanumero tarttuu hyvin ajankohtaisiin aiheisiin. Julkaisussa pohditaan esineiden ja aineellisuuden sekä museokokoelmien merkitystä ja museotyön muutosta. Erityisesti nostetaan esiin museotyön digitaalistuminen, jota koronavuodet ovat sulkuineen ja rajoituksineen vauhdittaneet. Teema herätti runsaasti kiinnostusta, ja vuosikirjaan valikoitui lopulta neljä vertaisarvioitua artikkelia ja yhdeksän katsausta. Laadukasta luettavaa riittää siis useammaksi illaksi.