Sähköä ilmassa – syksyn luentosarja käynnistyy!

Saapuneen syksyn myötä on taas aika käynnistää yhdistyksemme luentosarja. Olemme hieman uudistaneet luentosarjaamme, ja jatkossa käsittelemme samaa teemaa sekä syksyllä että keväällä. Esitelmäpaikkana on tuttuun tapaan Kansallismuseon Ateljee-tila. Tällä kaudella esitelmissämme on sähköä ilmassa ja teemana digitalisaatio!

Syksyn 2022 ja kevään 2023 kuukausiesitelmämme esittelevät menneisyyttä tarkastelevaa tutkimusta, joka kytkeytyy digitalisaation avaamiin näkökulmiin tavalla tai toisella. Digitalisaatio on ihmiskunnan teknologista kehitystä ilmentävänä voimana kokonaisvaltaisesti läsnä kaikilla inhimillisen elämän osa-alueilla. Digitaaliset teknologiat, alustat ja työkalut luovat uusia kulttuurin muotoja sekä vaikuttavat perustavanlaatuisesti yhteiskuntien kehitykseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Arkeologian, kansatieteen ja taidehistorian aloilla digitalisoituminen näkyy niin tutkimuksen kohteissa ja aineistoissa kuin uudenlaisia tutkimuskysymyksiä mahdollistavina välineinä ja menetelminä.

Luentosarjamme aluksi kuulemme tietotekniikan tuottamista muutoksista museoissa.

Ke 5.10.2022 klo.16.30 Inkeri Hakamies – Kun tietokoneet tulivat museoon Miten tietotekniikka on muuttanut museotyötä, ja miten tietokoneet materiaalisina esineinä ja uusina käytäntöinä istuivat museoihin? Esitelmässä kerrotaan, miten museoiden digitalisaation alkutaivalta on muisteltu Suomen museohistoria -hankkeen tuottamassa muistitietoaineistossa.

FT Inkeri Hakamies on helsinkiläinen kansatieteilijä, joka on väitöskirjassaan tutkinut museokäytäntöjen merkitystä ja muutosta.

Ke 9.11.2022 klo.16.30 Johanna Enqvist (SKS) & Ilona Pikkanen (SKS) – Kuvailutiedosta kulttuuriperinnöksi: näkökulmia 1800-luvun kirjemetadataan Esitys pohtii 1800-luvun kirjekokoelmien luettelointi- ja kuvailutietoja (metadataa) kokoavan monitieteisen tutkimushankkeen valossa digitaalisen käänteen vaikutuksia nk. kulttuuriperintöaineistoja tarkastelevaan ihmistieteelliseen tutkimukseen. Minkälaisia tutkimusmahdollisuuksia kirjeaineistoon kytkeytyvä metatieto tarjoaa putsattuna, harmonisoituna ja rikastettuna? Minkälaisia ongelmia metadatan keräämiseen, käsittelyyn ja tutkimukselliseen käyttöön liittyy? Entä miten historian saatossa muodostunut kirjemetatieto asettuu kulttuuriperinnön tuottamista ja vaalimista koskeviin teoreettisiin viitekehyksiin? Millaisia näkökulmia esimerkiksi yhteisöllisen identiteetin, vallan ja eriarvoisuuden kysymyksiin erikoistunut kriittinen perinnöntutkimus tarjoaa aineiston vinoumien tunnistamiseksi ja lähdekritiikin tueksi?

Esitys pohjautuu Suomen Akatemian rahoittaman konsortion Sosiaalisten säikeiden systeemit: toimijalähtöinen tutkimus kirjeenvaihdon laajoista ja syvistä verkostoista 1800-luvun Suomessa (2021–25) kolmessa eri tutkimusryhmässä (SKS, Aalto, Helsingin yliopisto) tehtyyn tutkimusyhteistyöhön.

FT Johanna Enqvist työskentelee tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tutkimusosastolla Suomen Akatemian rahoittamassa CoCo-konsortiossa, joka kokoaa ja tutkii 1800-luvun kirjekokoelmien metadataa yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Enqvist siirtyy vuoden 2023 alussa Suomen tiedekeskusten pääsihteeriksi. Lisäksi hän toimii Suomen Muinaismuistoyhdistyksen varapuheenjohtajana ja vuoden 2023 alusta lähtien Suomen Museo – Finskt Museumin päätoimittajana.

Ilona Pikkanen työskentelee SKS:n tutkimusosastolla tutkimuspäällikkönä. Tällä hetkellä Pikkanen tutkii esimoderneja kansannousuja 1800- ja 1900-lukujen kulttuurisessa muistissa ja johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa konsortiota, joka tutkii 1800-luvun kirjekokoelmien metadataa yhteistyössä Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa. Hän toimii historiankirjoituksen historian ja historiakulttuurin dosenttina Oulun yliopistossa.

Luennoille on kaikille kiinnostuneille vapaa pääsy. Luentoja ei striimata.

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry järjestää luennot yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

4.5. pidettävä yhdistyksen vuosikokous katsoo tulevaisuuteen

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry:n vuosikokous järjestetään keskiviikkona 4.5. 2022 klo.16.30 alkaen Kansallismuseon Ateljee-tilassa (2.krs). Kokouksen esityslista on lähetetty etukäteen yhdistyksen jäsenille. Esitelmiä tai kokousta ei striimata.

Perinteisen puheenjohtajan esitelmän sijaan tänä vuonna annetaan puheenvuoro kulttuuriperintöalojen tulevaisuuden toivoille. Ennen virallisen kokouksen alkua kuullaan kolmen pro gradu -tutkielmaansa tai diplomityötään valmistelevan
maisteriopiskelijan lyhyet esitelmät, joista keskustelemme yhdessä esitelmien jälkeen. Esitelmäosuus on avoin kaikille kiinnostuneille!

Olga Juutistenaho

Olga Juutistenahon arkkitehtuurin historian diplomityö käsittelee kollektiivisten traumojen ilmentymistä ja ilmaisua arkkitehtuurissa. Työni keskiössä ovat rakennukset ja paikat, jotka heijastelevat traumaattista tai vaikeaa kulttuuriperintöä. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva siitä, miten rakennusperintö voi toimia historiapolitiikan ja muistamisen kulttuurin välineenä sekä tunnistaa erilaisia lähestymistapoja menneisiin traumoihin.

Juutistenahon opintotausta on monialainen ja kansainvälinen, sillä hän on opiskellut arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuria Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Erityisen kimmokkeen diplomityö sai vaihto-opinnoista, joiden aikana Juutistenaho osallistui entisiä keskitysleirejä tarkastelleelle seminaarikurssille.

Hanna Ellermaa

Hanna Ellermaa on Helsingin yliopistossa maisteriopintoja viimeistelevä arkeologian opiskelija. 

Hänen maisterintutkielmansa käsittelee arkeologisia kokoelmia ja niiden vaikutusta arkeologiseen tutkimukseen. Ellermaa käsittelee tutkielmassaan kokoelmia keinotekoisesti rakennettuina menneisyyden representaatioina, jotka eivät ole tieteellisesti puolueettomia.  Aiheen valintaan Ellermaata innoittivat kulttuuriperinnön tutkimuksen ja museologian opinnot.

Anna Heikkilä

Anna Heikkilä tutkii gradussaan Marttojen kulttuuriperintöä, Marttayhteisön rakennuspalikoita ja perinnön institutionalisoitumista. Arjen asiantuntijoina tunnettujen Marttojen toiminta on aina ollut yhteiskunnallisesti suuntautunutta ja liittynyt oletuksiin hyvästä arjesta ja suomalaisesta kodista asukkaineen, erityisesti äidistä.

Anna on kansatieteen maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut menneisyyden aineettomista jäljistä nykypäivän kulttuurissa eli perinteistä, arvostuksista ja kulttuurisesta alitajunnasta.

Kevään 2021 esitelmäsarja käynnistyy

Kaikesta koronasta huolimatta mukavaa alkanutta vuotta 2022! Joulutaukomme on ohi, ja on aika kääntää katseet kohti kevättä. Tällä hetkellä tulee vietettyä paljon aikaa sisätiloissa. Tilanteeseen sopivasti SMY:n kevään kuukausiluentojen yleisteema on “Kalustamalla tilaksi – julkisen ja yksityisen varustaminen”.

Huonetilat ovat keskeisiä inhimilliselle elämälle. Oleellista on myös niiden varustaminen, jota nykyisin kutsutaan sisustamiseksi. Huonekalut ja esineet ovat siinä avainasemassa. Yksityinen ja julkinen tila usein limittyvät: julkisissa tiloissa pyritään kodinomaisuuteen, kodit sisustetaan edustaviksi. Antiikin aikana kalusteet olivat tiukasti tarpeen sanelemia ja yleensä liikuteltavia, mutta silloinkin niillä voitiin luoda tilan henki.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kevään esitelmät kokoavat yhteen erilaisia näkökulmia huoneisiin ja tiloihin. Esitelmät pidetään perinteiseen tapaan keskiviikkoisin.

2.2. klo.16.30 FT Maija Mäkikalli: Laatuhuonekaluja koteihin. Boman, moderni ja suomalaisen huonekalutaiteen murros 1920-luvulta 1950-luvulle

Mäkikalli kertoo tuoreesta Bomanin huonekalutehdasta 1920-1950-luvulla tarkastelevasta väitöstutkimuksestaan. Bomanin huonekalujen ja sisustusten myötä esitelmässä edetään 1920-luvun edustuskodeista 1950-luvun pieniin koteihin. Minkälaisia olivat Bomanin tulkinnat moderneista huonekalusta ja miten ne muuttuivat vuosikymmenten aikana? Esitelmä striimataan yhteistyössä Kansallismuseon kanssa.

FT Maija Mäkikalli on tutkinut ja opettanut erityisesti muotoilun ja taideteollisuuden historiaa. Hän on työskennellyt Lapin yliopiston taide- ja kulttuuriopintojen yksikössä lehtorina (2005-2019) ja tutkijana ja opettajana Turun yliopiston kulttuurihistorian sekä museologian ja aineellisen kulttuurin oppiaineissa (1997-2004). Tällä hetkellä hän työskentelee projektipäällikkönä digitaalisten arkistoaineistojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta kehittävissä hankkeissa Kansallisarkistossa. Mäkikallin väitöstutkimus Carl-Johan Bomanista ja Bomanin huonekalutehtaasta tarkastettiin Turun yliopistossa lokakuussa 2021. Väitöskirja on julkaistu Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirjana, ja saatavilla Tiedekirjasta.

2.3. klo.16.30 FM Ville Hakanen: Pompejin Forumin kylpylöiden koristelu miehisyyden mittana.

Forumin kylpylöiden alkujaan miehille varattu osasto on tuttu monille Pompejissa vierailleille komean veistos- ja reliefikoristelunsa ansiosta. Kylpylän säilytyslokeroita reunustaa joukko lihaksikkaita terrakottamiehiä, ja sen holvikattoja peittävissä stukkoreliefeissä poseeraa muun muassa. kauniita mytologisia nuorukaisia. Mukavuutta lisäsivät pronssiset kalusteet, jotka kertoivat lahjoittajansa anteliaisuudesta. Roomalaiset kylpylät olivat tiloja, joissa vaalittiin ja työstettiin roomalaista ihmisihannetta osallistumalla päivittäiseen kylpyrituaaliin. Miten Pompejin Forumin kylpylöiden koristelu ja kalustus liittyivät tähän norminrakennustyöhön? Millaista miehisyyttä ja eroottista toimijuutta ne rakentavat? Esitelmä pohjautuu Hakasen tutkimusartikkeliin, joka on julkaistu American Journal of Archaeology -lehdessä. Artikkeli on osa väitöskirja Ganymede in the Art of Roman Campania – Ancient Roman Viewers’ Experience of Erotic Mythological Art, jolla Hakanen väittelee tohtoriksi 23.2.2022.

Myös tämä esitelmä tullaan striimaamaan, mutta esitelmää voi tulla seuraamaan myös Kansallismuseon auditorioon.

Ville Hakanen on pian tohtoriksi väittelevä taidehistorian tutkija. Väitöskirjassaan Hakanen tarkasteli antiikin roomalaisia eroottisia mytologisia seinämaalauksia ja pohti niiden merkitystä osana seksuaalista halua koskevaa normatiivista diskurssia. Hakanen opettaa antiikin taidehistoriaa mm. Helsingin yliopistossa. Hakanen on myös Helsingin yliopiston Pompeji-projektin jäsen.

6.4. klo.16.30: FT Panu Savolainen: Sisustamisen ja arkkitehtuurin välimaastossa

Millaiseen vuorovaikutukseen rakennetun tilan ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus asettuvat rakennusten suunnittelussa ja käytössä? Kuinka kalustamisen ja arkkitehtuurin muodostamia kokonaisuuksia ja jännitteitä lähestytään tutkimuksen keinoin? Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen luo esitelmässään katsauksen kalustamisen ja arkkitehtuurin suhteeseen sekä menneisyydestä että nykyisyydestä poimittujen esimerkkien tuella.

Esitelmä pidetään Kansallismuseon auditoriossa, mutta myös striimataan yhteistyössä Kansallismuseon kanssa. Linkki striimiin julkaistaan myöhemmin.

Panu Savolainen on Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori. Useiden tutkimusteemojen parissa työskentelevän Savolaisen erityisen kiinnostuksen kohteena ovat tällä hetkellä keskiaikaiset kivikirkot, uuden ajan alun kaupunkihistoria, tekstien ja materiaalisen kulttuurin suhde, historiallinen paikkatieto ja aistien historia. Savolainen väitteli Turun yliopiston Suomen historian oppiaineesta vuonna 2017 julkisen ja yksityisen tilan historiallista muotoutumista käsitelleellä väitöskirjalla. Vuoden 2020 alusta Savolainen on johtanut Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa Keskiajan puurakennusperintö Suomessa -hanketta.

Suomen Museo – Finskt Museum 2021 on ilmestynyt

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen maineikas aikakauskirja on saanut jatkoa, kun Suomen Museo – Finskt Museum 2021 ilmestyi joulun alla. Julkaisu on luettavissa kokonaan Journal.fi-palvelussa .

Tuore teemanumero tarttuu hyvin ajankohtaisiin aiheisiin. Julkaisussa pohditaan esineiden ja aineellisuuden sekä museokokoelmien merkitystä ja museotyön muutosta. Erityisesti nostetaan esiin museotyön digitaalistuminen, jota koronavuodet ovat sulkuineen ja rajoituksineen vauhdittaneet. Teema herätti runsaasti kiinnostusta, ja vuosikirjaan valikoitui lopulta neljä vertaisarvioitua artikkelia ja yhdeksän katsausta. Laadukasta luettavaa riittää siis useammaksi illaksi.