Kansatieteellinen Arkisto (perustettu 1934) julkaisee ajankohtaista kansatieteellistä ja etnologista tutkimusta. Sarja on avoin alan monografiakäsikirjoituksille, kuten väitöstutkimuksille, ja artikkelikokoelmille. Kansatieteellisessä Arkistossa julkaistut tutkimukset ovat alalla laajasti tunnettuja ja niitä käytetään valintakoe- ja tenttikirjoina useissa yliopistoissa.
Väitöskirjoja lukuun ottamatta Kansatieteellisen Arkiston julkaisut käyvät läpi vertaisarviointiprosessin. Käsikirjoitukset lähetetään vertaisarvioitavaksi vähintään kahdelle lausunnonantajalle. Vertaisarviointi toteutetaan tuplasokkona (double blind -review), jossa kirjoittajan ja arvioijan henkilöllisyys säilyvät toisilleen tuntemattomina. Löydät kirjoitusohjeet täältä.
Päätoimittavat yhdessä yliopisto-opettaja, FT Maija Mäki (maija.j.maki(at)utu.fi) ja dosentti Tytti Suominen (tytti.suominen(at)helsinki.fi) / (tytti.suominen(at)utu.fi). Toimitusneuvostoon kuuluvat professori Mika Lavento (Helsingin yliopisto), dosentti Ildikó Lehtinen (Helsingin yliopisto) ja professori emerita Helena Ruotsala (Turun yliopisto).
Kansatieteellisen Arkiston uusin nide (KA 66), Terhi Pietiläisen väitöskirja Monipaikkainen Viipuri – Muistitietotutkimus siirtoväen kaupunkilaisesta karjalaisuudesta on julkaistu helmikuussa 2025.
Millainen oli Viipuri, jossa pelättiin ja odotettiin sodan alkamista syksyllä 1939? Mitä tapahtui, kun pakomatkalle oli pakko lähteä, ja miltä paluu evakosta takaisin Karjalaan tuntui? Miten esineet liittyivät luopumisen muistoihin? Näihin ja moniin muihin Viipuria koskeviin kysymyksiin vastaa Terhi Pietiläisen etnologian alan väitöskirja Monipaikkainen Viipuri: Muistitietotutkimus siirtoväen kaupunkilaisesta karjalaisuudesta. Kosolti uutta tietoa tarjoava tutkimus tuo esiin vähemmän esillä ollutta urbaania näkökulmaa siirtokarjalaisuuteen.
Runsaaseen haastatteluaineistoon perustuva teos kartoittaa kaupunkilaisten karjalaisten ja viipurilaisuuden asemaa osana suomalaista kulttuurista muistia. Viipurilaisten monikulttuurinen ja -paikkainen elämänmuoto katkesi toisen maailmansodan aikana. Niin Viipurilla kuin perheelläkin oli oma roolinsa hegemonisessa kertomuksessa karjalaisen siirtoväen selviytymisestä. Lukija voi eläytyä muistelijoiden kokemuksiin sodasta ja menetyksestä moniäänisen ja rikkaan muistelukerronnan välityksellä.
Sarjan aiemmat julkaisut vuonna 2023 ovat Niina Koskihaaran Kun kunta lakkasi olemasta. Kylä- ja kotiseutuyhdistykset kuntarakenteen muutoksiin reagoivina toimijoina (KA65), Anna Kirveennummen Kutsu osallistua tieteelliseen toimintaan – Etnografisia näkökulmia monitieteisen kyselytoiminnan yhteistyöhön ja käytäntöihin (KA 64) ja Eino Heikkilän Narratiivinen tutkijuus ja tietäminen etnografiassa (KA 63).
Sarjan kaikki julkaisut on listattu julkaisuluetteloon. Digitoidut julkaisut ovat vapaasti luettavissa Edition-verkkosivuilta. Myös Kansatieteellisen Arkiston niteet I-VI ovat vapaasti luettavissa verkossa. Kuten muutkin Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisut, myös KA-sarjan kirjat löytyvät myös Tiedekirjan kivijalkakaupasta Snellmaninkadulta Helsingistä sekä Tiedekirjan verkkokaupasta.
Recent Comments