{"id":781,"date":"2023-05-05T01:03:30","date_gmt":"2023-05-04T22:03:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/?p=781"},"modified":"2023-05-05T01:03:30","modified_gmt":"2023-05-04T22:03:30","slug":"miten-ottaa-opetuksellisesti-haltuun-keskiajan-linnat-ja-linnaelama-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/2023\/05\/05\/miten-ottaa-opetuksellisesti-haltuun-keskiajan-linnat-ja-linnaelama-suomessa\/","title":{"rendered":"Miten ottaa opetuksellisesti haltuun keskiajan linnat ja linnael\u00e4m\u00e4 Suomessa?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Turun p\u00e4\u00e4linna kes\u00e4ll\u00e4. Kuva: Elise Pihlajaniemi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Keskiajan linnat ovat aina olleet itselleni t\u00e4rkeit\u00e4 menneisyyden muistomerkkej\u00e4, historian ja eletyn el\u00e4m\u00e4n tapahtumapaikkoja. Linna her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia ja tunteita, saa historian her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin, kutsuu katsomaan. Kuusiston linnanraunioiden kissankellot, Raaseporin linnanmuurien rosoinen pinta, Olavinlinnan sis\u00e4pihan keskiaikainen akustiikka, Turun linnan tuoksu: linna tarjoaa jotain joka aistille. Ei liene sattumaa, ett\u00e4 linnat ovat er\u00e4s vanhimpia arkeologisen ja antikvaarisen innostuksen kohteita ja mielenkiinnon her\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Arkeologia, josta k\u00e4ytettiin sen alkuaikoina nyky\u00e4\u00e4n runolliselta kuulostavaa nimityst\u00e4 muinaistiede, keskittyi 1800-luvun lopulla ennen kaikkea rakenteiden paljastamiseen, eli muinaisten muurien esiin kaivamiseen (valitettavan usein kulttuurikerrosta tai arkip\u00e4iv\u00e4isempi\u00e4 l\u00f6yt\u00f6j\u00e4, kuten luuta ja lasia, juurikaan huomioimatta). T\u00e4m\u00e4 oli niin tieteenalan syntyaikaa kuin linnatutkimuksen alkuaikoja. Linna oli menneisyyden vallan n\u00e4kyvin ja kiinnostavin muoto, ja sen muurattujen rakenteiden p\u00e4iv\u00e4nvaloon saattaminen n\u00e4htiin palveluksena koko \u201dher\u00e4\u00e4v\u00e4lle\u201d kansakunnalle.<\/p>\n\n\n\n

Linnojen monitahoisuudesta ja omasta ikiaikaisesta linnainnostuksestani ammentaen halusin osana historianopettajaopintojeni opetusharjoittelua suunnitella ja toteuttaa Suomen keskiajan linnoihin ja linnael\u00e4m\u00e4\u00e4n keskittyv\u00e4n verkkokurssin, Pitoja ja piirityksi\u00e4 \u2013 Linnael\u00e4m\u00e4\u00e4 keskiajan Suomessa.<\/em> Kurssi toteutui Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa tammi-helmikuussa 2023 runsaan kuudenkymmenen, hyvinkin erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista tulevan opiskelijan voimin. Kurssi linkittyi osaksi laajempaa Keskiajan tutkimuksen opintokokonaisuutta, jonka Helsingin yliopisto ainoana suomalaisena yliopistona tarjoaa. T\u00e4m\u00e4 teksti k\u00e4sittelee linnakurssin pohjalta her\u00e4nneit\u00e4 ajatuksia ja tuntemuksia.<\/p>\n\n\n\n

Linna \u2013 linkki menneisyyden ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n arjen v\u00e4lill\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Raaseporin linnan muuria. Kuva: Elise Pihlajaniemi<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kun l\u00e4hestyy opetuksellisesti keskiajan linnoja, ei etenk\u00e4\u00e4n Suomen kontekstissa voi keskitty\u00e4 vain yhteen tieteenalaan. Linnatutkimus on hyv\u00e4 esimerkki aihealueesta, joka on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti monitieteinen. Linna ei edusta vain keskiajan arkeologiaa tai kulttuurihistoriaa: linnaa voi l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s folkloristiikan, taidehistorian, maantieteen, poliittisen historian sek\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n arkisen el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmista. Linnan ohi lenkkeill\u00e4\u00e4n, ajetaan junalla, otetaan perheen kes\u00e4lomaretken kohteeksi tai h\u00e4iden pitopaikaksi. Keskiajan linna el\u00e4\u00e4 oman aikamme n\u00e4k\u00f6kulmilla v\u00e4ritettyn\u00e4 edelleen. Monelle linnakurssin opiskelijalle merkitt\u00e4v\u00e4 ymm\u00e4rryksen paikka olikin se, ettei menneisyys ole oikeastaan mennytt\u00e4, etenk\u00e4\u00e4n linnojen kohdalla. Vuosisatoja sitten ruotsalaisten rakennuttama ja tanskalaisten linnanvoutien is\u00e4nn\u00f6im\u00e4 linna voi olla t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n suomalaisen tai paikallisen identiteetin kulmakivi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Maisemaa Liedon Linnavuorelta. Kuva: Elise Pihlajaniemi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kurssilla monia mietitytti erityisesti linnatutkimuksen pirstoutuneisuus. Linnoja toki on tutkittu ja tutkitaan edelleen: kurssilla mainittiin paitsi 1990-luvulla v\u00e4it\u00f6skirjansa linnoista kirjoittaneet Kari Uotila ja Anna-Maria Vilkuna, my\u00f6s k\u00e4siteltiin t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n linnakontekstiin erikoistuneiden tutkijoiden, kuten Tarja Knuutisen, Elina Ter\u00e4v\u00e4n, Hanna Kivikeron ja Georg Haggr\u00e9nin, tekem\u00e4\u00e4 tutkimusta. Kokonaiskuvan muodostaminen linnojen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja arkisista tavoista on kuitenkin haastavaa: tutkimukset raottavat linnojen menneisyyden verhoa rajatussa kontekstissaan tarkasti ja syv\u00e4lle, mutta usein kapeahkosti.  Arkeologian ja historian keinoilla kertoa menneisyyden tarinaa on lis\u00e4ksi rajansa, ja n\u00e4iden rajojen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja hyv\u00e4ksyminen on rajattoman tiedon ja internetin aikakaudella hieman hankalaa. Opiskelijat ihmetteliv\u00e4t, eik\u00f6 esimerkiksi suomalaisten linnojen asukkaista tai tavoista oikeasti tiedet\u00e4 enemp\u00e4\u00e4? Eik\u00f6 tosiaankaan tiedet\u00e4, mit\u00e4 piirityskoneita Turun linna on edustallaan n\u00e4hnyt? Eik\u00f6 edes linnojen perustamisvuosia ole luotettavasti kirjattu yl\u00f6s niin, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 olisi s\u00e4ilynyt meille asti? Se, miten v\u00e4h\u00e4n suomalaisten linnojen asukkaista ja el\u00e4m\u00e4nmenosta loppujen lopuksi varmasti tiedet\u00e4\u00e4n, oli monelle opiskelijalle hienoinen yll\u00e4tys. Moni asia j\u00e4\u00e4 nimitt\u00e4in tulkinnan varaan. <\/p>\n\n\n\n

Linnatutkimus \u2013 pienin\u00e4 palasina maailmalla?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Jos opiskelijoille kurssi tarjosi uusia oivalluksia, niit\u00e4 se toi minulle opettajanakin. Kurssiin liittyv\u00e4 p\u00e4\u00e4huomio numero yksi (joka arkeologian opiskelijana minun olisi toki pit\u00e4nyt tiet\u00e4\u00e4 ennalta) oli se, ett\u00e4 linnoja koskevien yleisesitysten aika on auttamatta ohi. Keskiajan arkeologinen ja historiallinen tutkimus on spesifi\u00e4 ja tarkasti rajattua, ja uusimman tutkitun tiedon ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 oli kurssia kootessa l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 liikkeelle valtavan suuresta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tutkimusta, mutta etsitt\u00e4v\u00e4 siit\u00e4 pieni\u00e4 palasia, tiedonmurusia, joita liimata yleisesitysinfon p\u00e4\u00e4lle. Esimerkiksi C. J. Gardbergin Suomen keskiaikaiset linnat<\/em> (1993) tarjoaa linnoista laajan, mutta jo hieman vanhentuneen \u201dpohjapiirroksen\u201d, jonka p\u00e4\u00e4lle l\u00e4hdin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoa case study<\/em> -tutkimusten avulla ja kriittisell\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4. Jos siis olin naiivisti kuvitellut, ett\u00e4 jossain olisi koottuna linnoista kaikki uusin tieteellinen tieto, olin auttamatta v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lukko Turun linnassa. Kuva: Elise Pihlajaniemi<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kurssihuomio numero kaksi: ritareista \u201dtiet\u00e4v\u00e4t\u201d kaikki, mutta Suomen keskiajan ritareista harva. Etsin kauan ritariluennolle uutta, erityisesti Skandinaviaan keskittyv\u00e4\u00e4 ritaritutkimusta: vastaan tuli kyll\u00e4 artikkeleita, joissa ritarius mainittiin, mutta usein ritarit j\u00e4iv\u00e4t vain sivulauseeseen kelpaavaksi seikaksi. Ritareista on olemassa paljon populaaria tietokirjallisuutta, tiededokumentteja, ja biografisissa sukututkimuksissakin (esim. Joachim Mickwitzin toimittama teos Carpelanin suvusta) ritariaihetta on sivuttu, mutta tieteellist\u00e4 tutkimusta on huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n. Eurooppalaisen ritaritutkimuksen ohelle l\u00f6ytyi kotimaasta onneksi Janne Haikarin, Marko Hakasen, Anu Lahtisen ja Alex Snellmanin toimittama tuore teos Aatelin historia Suomessa<\/em> (2020). Kurssilla nimelt\u00e4 mainitut suomalaiset ritarit lopulta l\u00f6ysiv\u00e4t sielt\u00e4 tiens\u00e4 luentodioille.<\/p>\n\n\n\n

Huomio numero kolme: linnojen poliittisuus on t\u00e4t\u00e4(kin) p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Yritin etsi\u00e4 Viipurin linnasta samalla tavalla uusinta tutkimustietoa kuin muistakin linnoistamme, enk\u00e4 siin\u00e4 kovin hyvin onnistunut. Tutkimusta toki on, mutta osa t\u00e4ysin erilaisesta tutkimusperinteest\u00e4 kumpuavana, kielimuurinkin toimiessa esteen\u00e4. Jouduin harkitsemaan, miten puhua neutraalisti joidenkin tutkijoiden haaveesta tuoda Viipuri tutkimuksellisesti samalle tasolle muiden Ruotsin It\u00e4maan linnojen kanssa (implikoiden tietenkin rivien v\u00e4liss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Viipurin linna laahaa tutkimuksellisesti per\u00e4ss\u00e4)? Kuinka ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n puhua neutraalisti Viipurin linnasta? Jos Pertti Renvallia mukaillen voi todeta, ett\u00e4 menneisyys el\u00e4\u00e4 meiss\u00e4, huomasin kurssin aineistoa kasatessani, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n menneisyyden el\u00e4minen samaan aikaan nykyisyyden kanssa se vasta hankalaa onkin. Ulkopuolinen maailmamme on It\u00e4-Euroopassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sodan vuoksi muuttunut, ja siksi menneisyys artefakteineen, vaikkapa Viipurin linna, el\u00e4\u00e4 erilaisena ajatuksissamme kuin ennen. Historiantutkimisen ja -tulkitsemisen ongelmallisuus, eettisyytt\u00e4 ja tahdikkuutta unohtamatta, nousivatkin itselleni opettajana yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n t\u00e4rkeiksi asioiksi kurssilla: yll\u00e4tt\u00e4viksi siksi, ett\u00e4 olihan kurssin aihe keskiajan Suomi ja linnat, ei l\u00e4hihistorian poliittiset tapahtumat.<\/p>\n\n\n\n

Kohti entist\u00e4kin monitahoisempaa historiankirjoitusta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\"\"
Turun linna l\u00e4nsitornista. Kuva: Elise Pihlajaniemi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Linnakurssin voi sanoa t\u00e4ytt\u00e4neen tavoitteensa. Onnistuimme opiskelijoiden kanssa linnal\u00e4\u00e4nien, muinaislinnojen ja keskiaikaisen ruokakulttuurin k\u00e4sittelemisen ohella luomaan kurssilla keskustelua, johon kuului linnojen ja linnatutkimuksen monipuolisuuden valottamista, linnojen merkityksen muuttumisen kuvaamista ja pohtimista kautta aikojen, sek\u00e4 kriittisen historiallisen katseen harjoittamista. Linnoihin liittyvien ennakkoluulojen rapiseminen, uusien oivallusten her\u00e4\u00e4minen ja linnainnostuksen levitt\u00e4minen olivat kaikki asioita, joita tavoittelin, ja joiden voin sanoa k\u00e4yneen kurssilla toteen. Linna el\u00e4\u00e4 ja kiinnostaa, ajasta ja maailmantilanteesta toiseen.<\/p>\n\n\n\n

Elise Pihlajaniemi<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija (KEVEKO) ja arkeologian maisteriopiskelija Turun yliopistossa. Kirjoittajan v\u00e4it\u00f6skirja tarkastelee Pyh\u00e4n Birgitan (1303\u201373) n\u00e4kykokoelmaa kasvatustieteellisist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista ja arkeologian pro gradu -tutkielma Ruotsin keskiaikaisten piispanlinnojen kohtaloa reformaation ajan j\u00e4lkeen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aarnipuu, P. (2008) Turun Linna kerrottuna ja kertovana tilana<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n

Gardberg, C. J., Welin, P.O. ja Savolainen, I. (1993). <\/strong>Suomen keskiaikaiset linnat<\/em>. Helsinki: Otava.<\/p>\n\n\n\n

Haggr\u00e9n, G. (2015). Keskiajan arkeologia. Teoksessa (toim. Haggr\u00e9n, Georg, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, ja Anna Wessman) Muinaisuutemme j\u00e4ljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle<\/em>. [Helsinki]: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Haggr\u00e9n, G. (2013). A medieval landscape of power and interaction. The castle of Raseborg and the peasants of the castle province. https:\/\/www.academia.edu\/8343453\/A_medieval_landscape_of_power_and_interaction_The_castle_of_Raseborg_and_the_peasants_of_the_castle_province<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Haikari, J., Hakanen, M., Lahtinen, A., Snellman, A. ja Haggr\u00e9n, G. (2020). Aatelin historia Suomessa<\/em>. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Siltala.<\/p>\n\n\n\n

Kivikero, H. (2020). The Economy of Food: Tracing Food Production and Consumption in the Castles of Kastelholm and Raseborg from the 14th to 16th Centuries<\/em>. Helsinki: University of Helsinki.<\/p>\n\n\n\n

Knuutinen, T. Kivikero, H. ja Ter\u00e4v\u00e4 E. (2018). Changing Coastal Landscapes: Shore displacement and the strategies for defence and subsistence at the medieval castle of Raseborg. Teoksessa (toim.) Paula Kouki & Tuija Kirkinen, Landscapes of the Past and Future: Current Finnish Research in Landscape Archaeology. Monographs of the Archaeological Society of Finland<\/em>, no. 6, The Archaeological Society of Finland, Helsinki, pp. 87\u2013105.<\/p>\n\n\n\n

Pihlajaniemi, E. (2023). Pitoja ja piirityksi\u00e4 \u2013 Linnael\u00e4m\u00e4\u00e4 keskiajan Suomessa -verkkokurssin luennot, materiaalit, keskustelut ja suunnitteluprosessi. Tammi-helmikuu 2023. <\/p>\n\n\n\n

Tuominen, M. (2005). Virkaanastujaisesitelm\u00e4 Lapin yliopistossa 28.2.2005. https:\/\/www.ulapland.fi\/FI\/Tapahtumia-2005\/Virkaanastujaistilaisuus\/Marja-Tuomisen-esitelma<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ahlfors, M. & Mickwitz, J. (2007). Familjen Carpelan: en adels\u00e4tt i 600 \u00e5r<\/em>. \u00c5bo: \u00c5bo landskapsmuseum.<\/p>\n\n\n\n

Uotila, K. ja Kokkonen, J. (1998). Medieval Outer Baileys in Finland: With Special Reference to Turku Castle<\/em>. Turku: Society for Medieval Archaeology in Finland.<\/p>\n\n\n\n

Vilkuna, A-M. (1998). Kruunun taloudenpito H\u00e4meen linnassa 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4<\/em>. Helsinki: Suomen historiallinen seura.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskiajan linnat ovat aina olleet itselleni t\u00e4rkeit\u00e4 menneisyyden muistomerkkej\u00e4, historian ja eletyn el\u00e4m\u00e4n tapahtumapaikkoja. Linna her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvia ja tunteita, saa historian her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin, kutsuu katsomaan. Kuusiston linnanraunioiden kissankellot, Raaseporin linnanmuurien rosoinen pinta, Olavinlinnan sis\u00e4pihan keskiaikainen akustiikka, Turun linnan tuoksu: linna tarjoaa jotain joka aistille. Ei liene sattumaa, ett\u00e4 linnat ovat er\u00e4s vanhimpia arkeologisen ja antikvaarisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[18,27,26],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/781"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=781"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":795,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions\/795"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=781"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=781"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=781"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}