{"id":739,"date":"2023-01-23T16:58:09","date_gmt":"2023-01-23T13:58:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/?p=739"},"modified":"2023-01-23T16:58:09","modified_gmt":"2023-01-23T13:58:09","slug":"hatahuuto-etnologian-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/2023\/01\/23\/hatahuuto-etnologian-puolesta\/","title":{"rendered":"H\u00e4t\u00e4huuto etnologian puolesta"},"content":{"rendered":"\n<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 [etnologia] on uusi nimi vanhalle asialle. Sill\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n tiedett\u00e4, joka k\u00e4sittelee kansojen uskontoa, yhteiskuntaoloja, tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, elintapoja, asumuksia, sanalla sanoen: kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 kuuluu niiden sis\u00e4iseen ja ulkoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritteli etnologiaa Mathias Aleksanteri Castr\u00e9n ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa vuonna 1851.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt etnologian tutkimus keskittyy jokap\u00e4iv\u00e4iseen arkeen, yhteiskunnan monimuotoisia ilmi\u00f6ihin ja niiden muutoksiin. Tutkimuskohteina ovat paikalliset yhteis\u00f6t niin Suomessa kuin muualla Euroopassa monikulttuurisuuden ja v\u00e4hemmist\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Etnografinen kentt\u00e4ty\u00f6 on kunniassa unohtamatta<br>museokokoelmien ja erilaisten arkistoaineistojen tarjoamaa tietoa.&nbsp;Kiinnostusta alaan on jatkuvasti, graduopiskelijoita ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoita riitt\u00e4\u00e4. Turun yliopistossa opetuksesta vastaavat professori ja yliopisto-opettaja. Professori on alan asiantuntija, joka linjaa tutkimusta ja perusopetusta sek\u00e4 vastaa tutkijakoulutuksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun yliopiston etnologian oppiaine on aina professuurin perustamisesta l\u00e4htien (1960) seurannut kulttuurien muutoksia ja uusiutunut ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n alan metodeja ja laajentamalla kent\u00e4n merkityst\u00e4 Suomesta Eurooppaan. Professori Ilmar Talven ansiota oli talonpoikaisyhteis\u00f6n tutkimuksen ohella keskittyminen my\u00f6s urbaaniel\u00e4m\u00e4n vaiheisiin. Verkostoituminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jo 1980-luvulla, jolloin muualla ei viel\u00e4 otettu t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sain olla mukana, kun luotiin Suomen ja Unkarin etnologian tutkijoiden v\u00e4linen systemaattinen verkosto, joka sittemmin laajeni koskemaan my\u00f6s Viroa, Saksaa ja Sveitsi\u00e4. Kaupunkitutkimusta tehtiin jo 1990-luvulla professori Matti R\u00e4s\u00e4sen ohjaamana<br>yhdess\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten ja virolaisten tutkijoiden kanssa. Kentt\u00e4 laajeni 2000-luvulla, kun tutkimuskohteeksi tuli muun muassa marilainen kyl\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun yliopiston etnologian oppiaine on toiminut yhteisty\u00f6ss\u00e4 kansallisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 hankkeissa. Turun yliopiston etnologian oppiaine on saanut kiitett\u00e4v\u00e4sti huomiota ja lis\u00e4ksi huomattavaa rahoitusta eri kulttuuris\u00e4\u00e4ti\u00f6ilt\u00e4 ja Turun kaupungilta. Oppiaine on tuottanut julkaisuja, joita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n etnologian opetuksessa Turun lis\u00e4ksi my\u00f6s Helsingiss\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 ja Oulussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Etnologia on aina ollut yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 tieteenala eik\u00e4 se polje paikallaan, vaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uusia menetelmi\u00e4 tutkiakseen ajalle ominaisia ilmi\u00f6it\u00e4, ihmisi\u00e4 eri yhteis\u00f6iss\u00e4, olkoon kyseess\u00e4 maahanmuuttajia Suomessa tai v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 eri puolilla Eurooppaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Etnologia (kansatiede) ei ole folkloristiikkaa eik\u00e4 folkloristiikka ole etnologia. Molemmat tieteenalat ovat itsen\u00e4isi\u00e4, vaikka molempien tutkimuskohteena on inhimillinen kulttuuri. Aineeton ja aineellinen kulttuuri kietoutuvat toisiinsa molemmissa oppiaineissa. Yhteisty\u00f6t\u00e4 etnologian oppiaine tekee folkloristiikan ja<br>uskontotieteen oppiaineiden kanssa, kuitenkin eri alojen vastuuhenkil\u00f6t soveltavat oman alansa erikoisosaamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Etnologian oppiaine tarvitsee edelleen oppiainetta luotsaavaa professoria!<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen dosenttina ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen, Suomalais-Ugrilaisen Seuran ja Ethnos ry:n j\u00e4senen\u00e4 olen syv\u00e4sti huolestunut etnologian tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingiss\u00e4, 22.1.2023<\/p>\n\n\n\n<p>Ildik\u00f3 Lehtinen<\/p>\n\n\n\n<p>dosentti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dT\u00e4m\u00e4 [etnologia] on uusi nimi vanhalle asialle. Sill\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n tiedett\u00e4, joka k\u00e4sittelee kansojen uskontoa, yhteiskuntaoloja, tapoja ja k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, elintapoja, asumuksia, sanalla sanoen: kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 kuuluu niiden sis\u00e4iseen ja ulkoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d N\u00e4in m\u00e4\u00e4ritteli etnologiaa Mathias Aleksanteri Castr\u00e9n ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa vuonna 1851. Nyt etnologian tutkimus keskittyy jokap\u00e4iv\u00e4iseen arkeen, yhteiskunnan monimuotoisia ilmi\u00f6ihin ja niiden muutoksiin. Tutkimuskohteina ovat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":242,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[22,21,23],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Ethnographia.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/739"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=739"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/739\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":747,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/739\/revisions\/747"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/242"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=739"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=739"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=739"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}