Arkeologiset kentt\u00e4ty\u00f6t ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa alan tutkimuksen l\u00e4hdemateriaalin hankinnassa. Toiminnasta syntynyt informaatio talletetaan raportteina ja luetteloina digitaalisiin tietokantoihin ja l\u00f6ydetyt esineet puhdistetaan, luetteloidaan, numeroidaan ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n laatikoihin. L\u00f6yd\u00f6t liitet\u00e4\u00e4n lopuksi Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin ja ne sijoitetaan numeroj\u00e4rjestyksess\u00e4 muiden samanlaisten laatikoiden yhteyteen. N\u00e4in l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n saavutettavia eri k\u00e4ytt\u00e4jille, kuten tutkijoille, opiskelijoille ja museon\u00e4yttelyiden suunnittelijoille. Kokoelmiin talletetuilla l\u00f6yd\u00f6ill\u00e4 alkaa uusi vaihe niiden el\u00e4m\u00e4nkaaressa museo-objekteina, fyysisin\u00e4, lajiteltuina ja tyypiteltyin\u00e4 todisteina menneisyyden ihmisten toiminnasta. Arkeologisen aineiston ker\u00e4\u00e4misell\u00e4 on pitk\u00e4 historia ja esimerkiksi Museoviraston arkeologisissa kokoelmissa on esineit\u00e4, jotka ovat per\u00e4isin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston museosta 1800-luvulta.<\/p>\n\n\n
\nKuvassa vuonna 1886 ker\u00e4ttyj\u00e4 kivikauden esineit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n Karjalasta<\/em> (KM 2512). Kuva: Hanna Ellermaa.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
Ker\u00e4ttyj\u00e4, ostettuja ja lahjoitettuja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Arkeologisten kokoelmien esineet paljastavat l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tarkasteltuna vaiheitaan osana kokoelmia. Museoviraston arkeologisissa esinekokoelmissa on my\u00f6s yksityisten ker\u00e4ilij\u00f6iden muodostamia kokonaisuuksia tai niiden osia, jotka on hankittu julkisiin kokoelmiin. Usein hankintoja on perusteltu niiden tieteellisell\u00e4 merkityksell\u00e4. Esimerkiksi A. M. Tallgren tutustui vuonna 1908 kazanilaisen kauppiaan Vasilij Ivanovic Zausaijlovin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kokoelmaan (KM 5385:1\u20136523) ker\u00e4tess\u00e4\u00e4n aineistoa v\u00e4it\u00f6skirjaansa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Kokoelma ostettiinkin vuonna 1908 Helsinkiin. Tallgren piti erityisesti Zausaijlovin kokoelman kivikauden ja pronssikauden osuuksia edustavina tutkimuksen kannalta. Timo Salminen (2003, 27) on kuitenkin todennut, ett\u00e4 kokoelman monien esineiden l\u00f6yt\u00f6paikkojen tarkka paikallistaminen on mahdotonta ja n\u00e4in ollen esineet ovat tutkimuksellisesti sekundaarista aineistoa. Sama p\u00e4tee my\u00f6s esimerkiksi ranskalaisen ker\u00e4ilij\u00e4n ja amat\u00f6\u00f6riarkeologi Henri-E. Millonin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kokoelmaan, joka hankittiin Pariisin huutokaupasta vuonna 1923 (D\u00e9chelette 1913; KM 8248:1\u2013105). Kokoelmiin on tehty my\u00f6s runsaasti lahjoituksia ja toisinaan ne on saatettu ottaa vastaan silkasta arvonannosta lahjoittajaansa kohtaan (Koivunen 2015, 78).<\/p>\n\n\n\n
Numeroituja, merkittyj\u00e4 ja pakattuja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Vaiheet osana muita kokoelmia voi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi suoraan esineess\u00e4, johon on kirjattu useita eri esinenumeroita p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in tai esineen l\u00f6yt\u00f6paikka. Numerointiin ja muiden tietojen kirjaamiseen suoraan esineeseen on k\u00e4ytetty my\u00f6s erilaisia esineen pinnalle liimattavia lappuja, joihin on saatu kirjattua sen l\u00f6yt\u00f6konteksti.<\/p>\n\n\n
\nKeramiikkaa, joka on \u201dL\u00f6ydetty 7.9.1887 Nurmeksen uudesta hautausmaasta\u201d (KM 2573:7). Kuva: Hanna Ellermaa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\nSavukeaskit, sikarilaatikot ja tulitikkuaskit soveltuivat hyvin arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen pakkaukseen. Zachris Topelius (1885, 47) kirjoittaa ylioppilasel\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvaillessaan savukkeen tulleen vasta vuoden 1860-luvun tienoilla Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja tarvinneen 10\u201315 vuotta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen valtaan. T\u00e4m\u00e4n Moskovalaisen tupakkatehtaan savukeaskiin on pakattu Dragsfj\u00e4rdist\u00e4 vuonna 1886 hankittuja l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 (KM 2503A). Kuva: Hanna Ellermaa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
Nykyisin arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t pakataan niit\u00e4 varten teetettyihin laatikoihin ja esineest\u00e4 riippuen pakkaamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s esimerkiksi silkkipaperia, kuitukankaita ja solumuovia. Ennen hy\u00f6dynnettiin saatavilla olevia materiaaleja kuten filmi- tai pilleripurkkeja, tulitikkuaskeja, savukerasioita ja sikarilaatikoita. Pehmikkeeksi k\u00e4ytettiin sanomalehti\u00e4 ja pumpulia.<\/p>\n\n\n\nEr\u00e4\u00e4n postinkantajan lahjoittama “verkonkives savialustoineen\u201d pakattuna puiseen P. C. Rettig & co:n sikarilaatikkoon. Esine on lahjoitettu Kansallismuseolle vuonna 1936 (KM 10269). Kuva: Hanna Ellermaa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Tutkittuja, hoidettuja ja konservoituja<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Museoviraston arkeologiset kokoelmat ovat kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi vuosina 2019\u20132021 otettiin esille yhteens\u00e4 299 797 esinett\u00e4. Esineit\u00e4 menee n\u00e4yttelyihin, niit\u00e4 tutkitaan ja niit\u00e4 analysoidaan. Jotta esineet s\u00e4ilyisiv\u00e4t mahdollisimman hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa, on niit\u00e4 my\u00f6s s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 oikeissa olosuhteissa ja konservoitava. Arkeologisia maal\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ryhdyttiin konservoimaan 1800-luvulla, jolloin monia esineit\u00e4 puhdistettiin voimakkaasti. T\u00e4st\u00e4 ovat hyvin tunnettuna esimerkkin\u00e4 antiikin ajan klassiset veistokset, joista on poistettu viimeisetkin rippeet pinnalla olleista maalikerroksista. Samoin rauta- ja kupariseoksista valmistetuista esineist\u00e4 poistettiin ulompi ruostunut kerros, jonka mukana l\u00e4hti usein esineen alkuper\u00e4inen pinta. (Caple 2006, 218.) Kajoavien menetelmien my\u00f6t\u00e4 esineiss\u00e4 on my\u00f6s esimerkiksi reiki\u00e4, ja niit\u00e4 on my\u00f6s kadonnut sek\u00e4 tuhoutunut tieteellisen tutkimustoiminnan seurauksena. Esimerkiksi Janakkalasta vuonna 1864 l\u00f6ydetyist\u00e4 kolmesta kupurasoljesta (KM 567) yksi on k\u00e4ytetty mit\u00e4 ilmeisemmin analyysiin, kuten Muinaiskalup\u00e4iv\u00e4kirjasta<\/em> eli kokoelmien p\u00e4\u00e4luettelosta ilmenee.<\/p>\n\n\n\nTy\u00f6skentely\u00e4 Historiallisessa museossa 1890-luvun alussa. Vasemmalta: Mary Nielsen, Hjalmar Appelgren, A. O. Heikel ja Linda Elmgren. Kuvassa n\u00e4kyy, kuinka Elmgren puhdistaa mekaanisesti rautakautista miekkaa. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
Lopuksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n kirjoitelman esimerkit havainnollistavat kuinka kokoelmia on hoidettu, k\u00e4ytetty ja tutkittu ja millaisia, toisinaan dramaattisiakin, muutoksia on voinut tapahtua esineille osana museokokoelmia. Ne osoittavat kuitenkin my\u00f6s kokoelmien merkityksen: kokoelmat eiv\u00e4t ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 vaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. Kuten Chris Caple (2006, 220) huomauttaa, nykyisin kokoelmissa olevat esineet ovat vain entisten itsens\u00e4 varjoja ja ainoastaan huolellisella tutkimuksella saamme k\u00e4sityksen niiden alkuper\u00e4isest\u00e4 loistosta.<\/p>\n\n\n\n
Museoesineet ja kokoelmat eiv\u00e4t kuitenkaan ole vain inhimillisen toiminnan passiivisia kohteita tai osattomia sivustakatsojia (Enqvist 2021, 11). Kuten my\u00f6s arkistot, kokoelmat itsess\u00e4\u00e4n ovat hyvin moninaisia aktiivisia ja subjektiivisia toimijoita, jotka ovat sidoksissa \u201dpaitsi omaan historiaansa ja kontekstiinsa, my\u00f6s vallitsevan aikakauden ja yhteiskunnan vaatimuksiin\u201d (Hupaniittu & Peltonen 2021, 7). Kokoelmien karttumiseen ovat vaikuttaneet kunkin aikakauden poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekij\u00e4t ja siell\u00e4 olevat esineet kertovat oman aikansa kulttuurisesta toiminnasta. Kokoelmat ovat aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tietoisen ker\u00e4ilyprosessin sek\u00e4 yksil\u00f6iden tekemien valintojen tulos. Arkeologiset kokoelmat ovat menneisyydest\u00e4 kertovien objektien lis\u00e4ksi kulttuuristen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muodostama kokonaisuus, jonka luonteen sek\u00e4 kehitysvaiheiden ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s arkeologisen tutkimuksen kannalta.<\/p>\n\n\n\n
Hanna Ellermaa<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaja opiskelee Helsingin yliopistossa arkeologiaa ja informaatiotutkimusta Tampereen yliopistossa.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Caple, Chris 2006. Objects. Reluctant witnesses to the past<\/em>. London, Routledge.<\/p>\n\n\n\n
D\u00e9chelette, Joseph 1913. La Collection Millon. Antiquit\u00e9s Pr\u00e9historiques et Gallo-Romaines<\/em>. Paris, Librairie Paul Geuthner.<\/p>\n\n\n\n
Enqvist, Johanna 2021. Esineest\u00e4 esineisyyteen: Visio posthumanistisesta museosta. Suomen Museo \u2013 Finskt Museum<\/em>. Vol 128, 10\u201328.<\/p>\n\n\n\n
Hupaniittu, Outi & Peltonen, Ulla-Maija (toim.) 2021. Arkistot ja kulttuuriperint\u00f6<\/em>. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n
Koivunen, Leila 2015. Eksotisoidut esineet ja avartuva maailma<\/em>. Euroopan ulkopuoliset kulttuurit n\u00e4ytteill\u00e4 Suomessa 1870\u20131920-luvuilla. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.<\/p>\n\n\n\n
Salminen, Timo 2003. Suomen tieteelliset voittomaat. Ven\u00e4j\u00e4 ja Siperia suomalaisessa arkeologiassa 1870\u20131935<\/em>. V\u00e4it\u00f6skirja. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakausikirja 110. Helsinki, Suomen Muinaismuistoyhdistys.<\/p>\n\n\n\n
Tallgren, A. M. 1916. Collection Zaoussa\u00eelov au Mus\u00e9e historique de Finlande \u00e0 Helsingfors. 1, Catalogue raisonn\u00e9 de la collection de l’\u00e2ge du bronze<\/em>. Helsingfors, \u00c9dit\u00e9 par la Commission des collections Antell.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/4f8e33d5ff454462c93d880499355f7fEdtzWngbc1Bew9cU-0-681x1024.jpg\"){kind=spacer}
![\"\"](\"http:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/keramiikkaa-723x1024.jpeg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Savuke.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/Sikari-1024x636.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/01\/museovirasto.42C756D2B40236FBE5162F66F0459EB0-0-original-1024x756.jpeg\")