{"id":695,"date":"2022-11-28T16:03:50","date_gmt":"2022-11-28T13:03:50","guid":{"rendered":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/?p=695"},"modified":"2022-12-12T19:32:48","modified_gmt":"2022-12-12T16:32:48","slug":"riitta-pylkkanen-taidehistorioitsija-suomalaisen-pukuhistorian-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/2022\/11\/28\/riitta-pylkkanen-taidehistorioitsija-suomalaisen-pukuhistorian-jaljilla\/","title":{"rendered":"Riitta Pylkk\u00e4nen \u2013 taidehistorioitsija suomalaisen pukuhistorian j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Riitta Pylkk\u00e4nen (1910\u20131982) oli taidehistorian tutkija, joka toimi uransa aikana useissa eri viroissa Muinaistieteellisess\u00e4 toimikunnassa, sit\u00e4 seuraavassa Museovirastossa ja Suomen kansallismuseossa. Vuodesta 1936 tutkimusta tehneen Pylkk\u00e4sen tieteellinen toiminta jatkui 1980-luvulle asti ja kohdistui useille eri esineellisen kulttuurihistorian alueille; pukujen ohella h\u00e4n tutki my\u00f6s muun muassa hopeaesineit\u00e4 ja huonekaluja, perehtyen taidehistorian tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4tyypillisempiin aiheisiin. H\u00e4n julkaisi my\u00f6s tutkimuksia keskiajan alttarikaapeista sek\u00e4 Lohjan ja Isonkyr\u00f6n kirkoista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Riitta Pylkk\u00e4nen (Kilpi) keskell\u00e4 vaalea hattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4 opiskelutovereittensa kanssa Seurasaaressa, Sakari P\u00e4lsin johdattamana vuonna 1938. Mukana my\u00f6s mm. C. F. Meinander ja Marta Hirn. Kuva: Historian kuvakokoelma \/ Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pitk\u00e4n ja ansiokkaan museoalan uran ohella Pylkk\u00e4nen teki uraauurtavaa pukuhistoriallista tutkimusta. Torsten Edgren on kuvaillut Pylkk\u00e4st\u00e4 tinkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n perusteelliseksi tutkijaksi ja katsonut h\u00e4nen kuuluvan per\u00e4ti Euroopan huomattavimpien pukuhistorian tutkijoiden joukkoon. Pylkk\u00e4sen tutkimuksista useampi on my\u00f6s Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisemia, joten yhdistyksen piiriss\u00e4 Pylkk\u00e4nen on varmasti tuttu nimi.<\/p>\n\n\n\n

Esittelen t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa Riitta Pylkk\u00e4sen pukuhistoriallista tutkimusty\u00f6t\u00e4 Helsingin yliopiston taidehistorian kandidaatintutkielmani pohjalta. Tutkielmallani olen halunnut nostaa esiin yhden kulttuuriperint\u00f6alojen uraauurtavista varhaisista naistutkijoista, joita oli 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 viel\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n. Aineistonani ovat olleet Pylkk\u00e4sen 1500\u20131700-lukujen suomalaiseen pukuhistoriaan keskittyv\u00e4t tutkimukset, joista merkitt\u00e4vin on h\u00e4nen vuonna 1956 julkaistu v\u00e4it\u00f6skirjansa S\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550\u20131620<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Riitta Pylkk\u00e4sen tutkimusaineistoa, tuntemattoman naisen muotokuva. \u201dHelmimyssyineen, mustine kuviollisine samettipukuineen, jolle suuri valkoinen r\u00f6yhel\u00f6kaulus, hihansuiden hienot reticella-pitsit ja valkoinen esiliina muodostavat korostavan vastakohdan, muotokuva edustaa Pohjolan vallasnaisten n. 1590 suosimaa muotia\u201d, kirjoittaa Pylkk\u00e4nen (1956, s. 51). Kuva: Historialliset kokoelmat \/ Kansallismuseo. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4sess\u00e4 kiinnostavaa on se, ett\u00e4 h\u00e4n oli 1900-luvun taidehistorian kent\u00e4ll\u00e4 poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen tutkija keskittyess\u00e4\u00e4n pukuhistoriaan. Pukeutuminen etenkin ajalta ennen 1900-lukua on Suomen taidehistorian kent\u00e4ll\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n tutkittu aihe.<\/p>\n\n\n\n

Pukuhistorian uranuurtaja<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pukuhistoriallista tutkimusta tekiv\u00e4t Suomessa ensimm\u00e4isin\u00e4 arkeologi Theodor Schvindt ja kansatieteen ensimm\u00e4inen professori U. T. Sirelius, jotka tutkivat 1900-luvun alussa kansanpukuja Kansallismuseon pukukokoelmien avulla. Ensimm\u00e4inen teos Suomen kansanpuvun historiasta ilmestyi Sireliuksen laatimana vuonna 1915. Pukeutumisen historian tutkimusta uudisti 1970-luvulla kansatieteilij\u00e4 Bo L\u00f6nnqvist, joka tutki siirtym\u00e4\u00e4 kansanomaisesta muodinmukaiseen pukeutumiseen. Pylkk\u00e4sen pukuhistorialliset tutkimukset ovat varhaiselle pukuhistorialle hyvin tyypillist\u00e4 perustutkimusta painottuessaan aineiston yksityiskohtaiseen kuvailuun. V\u00e4it\u00f6skirjaa seuranneissa tutkimuksissa Barokin pukumuoti Suomessa 1620\u20131720 <\/em>(1970) ja S\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla <\/em>(1982) Pylkk\u00e4nen k\u00e4sittelee vaatteiden kuvailun rinnalla laajemmin my\u00f6s pukeutumisen kytkeytymist\u00e4 yhteiskunnan hierarkioihin ja rakenteisiin korostaen pukeutumista yhteiskunnallisen aseman merkkin\u00e4, joka olennaisesti liittyy valtaan.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusty\u00f6ss\u00e4 on erityisen vaikuttavaa sen haastavuus: Suomessa s\u00e4ilynytt\u00e4 historiallista vaateaineistoa on hyvin v\u00e4h\u00e4n, joten tutkimus perustuu pitk\u00e4lti kuva-aineiston ja asiakirjojen sek\u00e4 ulkomaisen vertailumateriaalin hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Pylkk\u00e4nen teki perusteellista tutkimusty\u00f6t\u00e4 pitk\u00e4lti ennen tutkimattomasta aiheesta ja tuotti siten arvokasta kulttuurihistoriallista ja taidehistoriallista tietoa Suomesta 1500\u20131700-luvuilta. H\u00e4n kartoitti pukeutumisen tutkimukseen soveltuvia suomalaisaineistoja, kuten pukuluetteloja, perunkirjoja ja tilikirjoja, sek\u00e4 loi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustaa historiallisen pukeutumisen tutkimuksen my\u00f6hemm\u00e4lle kehitykselle Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Riitta Pylkk\u00e4sen tutkimusaineistoa, sein\u00e4maalaus Turun linnan portinvartijanhuoneesta, 1530-luku. Kuva: Elina R\u00e4s\u00e4nen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4nen oli yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 taidehistorian tutkijoita, joka kirjoitti v\u00e4it\u00f6skirjan jostakin muusta kuin kuvataiteesta tai arkkitehtuurista. H\u00e4nen tutkimusty\u00f6ns\u00e4 voikin n\u00e4hd\u00e4 edustavan taidehistorian tutkimuksen kehitysvaihetta, jossa tutkimusaiheet v\u00e4hitellen monipuolistuivat ja laajenivat kattamaan muun muassa erilaista arjen k\u00e4ytt\u00f6esineist\u00f6\u00e4. Tutkimusty\u00f6ns\u00e4 ansiosta Pylkk\u00e4sen voi n\u00e4hd\u00e4 uranuurtajana, joka avasi n\u00e4kymi\u00e4 Suomen historialliseen pukukulttuuriin ja sen tutkimiseen tuoden siten ainutlaatuisen ty\u00f6panoksen sek\u00e4 taidehistorian tieteenalalle ett\u00e4 kulttuurin ja historian tutkimuksen kent\u00e4lle ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Pukuhistoriallisia mietteit\u00e4 ja mahdollisuuksia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4sen tutkimukset ovat suomalaisen pukeutumisen tutkimuksen keskeisi\u00e4 teoksia ja niihin viitataankin useimmissa my\u00f6hemmiss\u00e4 vanhempaa pukeutumisen historiaa k\u00e4sitteleviss\u00e4 teoksissa. Suomen pukuhistoriassa on kuitenkin viel\u00e4 valtavasti tutkittavaa, ja Pylkk\u00e4sen tutkimukset tarjoavat hyvi\u00e4 ev\u00e4it\u00e4 sek\u00e4 varhaismodernin ajan ett\u00e4 muidenkin aikakausien pukeutumisen tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4sen tutkimuksissaan tekem\u00e4 pukeutumisen, tyylikehityksen ja vaatekappaleiden perusteellinen kartoitus aina kaavoja ja rakenteellisia ratkaisuja my\u00f6ten tarjoaisi my\u00f6s oivia mahdollisuuksia rekonstruktioiden tekemiseen. Rekonstruktiot ovat erityisen vaikuttava tapa havainnollistaa museoissa menneisyyden materiaalista kulttuuria ja tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi sellaista esineist\u00f6\u00e4, josta on s\u00e4ilynyt vain fragmentteja tai teksti- ja kuva-aineistoa. Tutkijat Jenni Sahramaa ja Krista Wright (2021, 141) toteavatkin katsauksessaan Suomen Museossa<\/em> ett\u00e4 \u201dMuinaispuvut ovat vaikuttavia visualisointeja ja mielikuvanluojia, jotka voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 museok\u00e4vij\u00e4n mieleen jopa alkuper\u00e4isl\u00f6yt\u00f6j\u00e4 voimakkaammin\u201d. Suomessa erityisesti muinaispuvuista on tehty rekonstruktioita \u2013 my\u00f6hempien aikakausien pukujen rekonstruktiot eiv\u00e4t tiet\u00e4\u00e4kseni ole olleet yht\u00e4 paljon esill\u00e4 taidehistorian, arkeologian tai museoalan kent\u00e4ll\u00e4, mutta t\u00e4llaisen toteuttamiseen Pylkk\u00e4sen tekem\u00e4 tutkimusty\u00f6 tarjoaisi erinomaista tietoa ja materiaalia.<\/p>\n\n\n\n

Sahramaan ja Wrightin mukaan kiinnostus muinaispukuja kohtaan on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suurta, ja niist\u00e4 ollaan kiinnostuneita erityisesti historianel\u00e4v\u00f6itt\u00e4jien ja muiden historiaharrastajien keskuudessa. Vastaavanlaista kiinnostusta kohdistuu my\u00f6s my\u00f6hempien aikakausien, kuten keskiajan, renessanssin ja 1700-luvun pukeutumista kohtaan. Sosiaalisen median alustoilla on suuri kansainv\u00e4linen pukuhistoriaharrastajien yhteis\u00f6<\/a>, ja kiinnostus historiallisia pukuja ja niiden ompelua kohtaan on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Kysynt\u00e4\u00e4 pukeutumista koskevalle tutkimustiedolle ja siihen pohjautuville museon\u00e4yttelyille on siis varmasti.<\/p>\n\n\n\n

Riitta Pylkk\u00e4nen oli oman erityisalansa asiantuntija, ja h\u00e4nen ty\u00f6panoksensa on kiistattoman arvokas. H\u00e4nen tutkimuksiinsa perehtyess\u00e4ni olen p\u00e4\u00e4tynyt haaveilemaan yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea pukuhistorian alalla voisi Suomessa viel\u00e4 tutkia, ja toisaalta my\u00f6s siit\u00e4, miten olemassa olevaa tutkimusta voisi ja pit\u00e4isi nostaa esille museoissa. Pukeutumisen historia on kiehtova kulttuuriperinn\u00f6n alue, jolla on intohimoiset harrastajat ja yh\u00e4 enemm\u00e4n erikoistuneita tutkijoita, ja se ansaitsisi ehdottomasti enemm\u00e4n n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja arvostusta sek\u00e4 tieteen piiriss\u00e4 ett\u00e4 museokent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Wilma Fridman<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on taidehistorian opiskelija Helsingin yliopistossa. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Painamattomat l\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopiston p\u00e4\u00e4kirjasto (Hulib). Wilma Fridman, 2022. Riitta Pylkk\u00e4nen \u2013 Taidehistorioitsija suomalaisen pukuhistorian j\u00e4ljill\u00e4<\/em>. Taidehistorian kandidaatintutkielma.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Edgren, Torsten, 1983. Riitta Pylkk\u00e4nen. Suomen Museo \u2013 Finskt Museum <\/em>90 (1983). Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 137\u2013139.<\/p>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4nen, Riitta, 1956. S\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550\u20131620<\/em>. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 55. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys.<\/p>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4nen, Riitta, 1970. Barokin pukumuoti Suomessa 1620\u20131720<\/em>. Helsinki: Weilin + G\u00f6\u00f6s. Sahramaa, Jenni & Wright, Krista, 2021. Muinaispuvut museossa. Suomen Museo \u2013 Finskt Museum <\/em>128 (2021). Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 139\u2013145. https:\/\/journal.fi\/suomenmuseo\/article\/view\/112928<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turunen, Arja & Niiranen, Anna, 2019.\u00a0Pukeutumisen muuttuvat merkitykset. S\u00e4\u00e4dyllist\u00e4 ja s\u00e4\u00e4dyt\u00f6nt\u00e4. Pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle.<\/em>\u00a0Toim. Arja Turunen, Anna Niiranen & Laura Ekholm. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 11\u201349.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Riitta Pylkk\u00e4nen (1910\u20131982) oli taidehistorian tutkija, joka toimi uransa aikana useissa eri viroissa Muinaistieteellisess\u00e4 toimikunnassa, sit\u00e4 seuraavassa Museovirastossa ja Suomen kansallismuseossa. Vuodesta 1936 tutkimusta tehneen Pylkk\u00e4sen tieteellinen toiminta jatkui 1980-luvulle asti ja kohdistui useille eri esineellisen kulttuurihistorian alueille; pukujen ohella h\u00e4n tutki my\u00f6s muun muassa hopeaesineit\u00e4 ja huonekaluja, perehtyen taidehistorian tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4tyypillisempiin aiheisiin. H\u00e4n julkaisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[14,17,16],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=695"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":710,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/695\/revisions\/710"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}