{"id":647,"date":"2022-02-03T14:32:08","date_gmt":"2022-02-03T11:32:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/?p=647"},"modified":"2022-11-28T15:30:01","modified_gmt":"2022-11-28T12:30:01","slug":"tiella-jatkuvaan-muutokseen-joka-sailyttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/2022\/02\/03\/tiella-jatkuvaan-muutokseen-joka-sailyttaa\/","title":{"rendered":"Tiell\u00e4 jatkuvaan muutokseen, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-post-date\"><time datetime=\"2022-02-03T14:32:08+03:00\">03\/02\/2022<\/time><\/div>\n\n\n<p>Tieteelliset yhdistykset ja seurat kuulostavat monen korvaan vanhanaikaisilta. Kuulemamme mukaan Suomen Muinaismuistoyhdistyksen nimi antaa erityisen aikansa el\u00e4neen vaikutelman ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 usein jopa hilpeytt\u00e4 seuran toimialaan vihkiytym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Muikkareiden yli puolentoista vuosisadan ajalle ulottuvassa yhteis\u00f6ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 toki edelleen 1800-luvulla vaikuttaneiden hahmojen ja tieteenalojemme perint\u00f6. Juuri siihen kiinnittyen ajattelemme, ett\u00e4 humanistisen tutkimuksen ja el\u00e4m\u00e4nasenteen vaaliminen on erityisen ajankohtaista, ehk\u00e4 t\u00e4hdellisemp\u00e4\u00e4 kuin koskaan. Tarvitsemme kipe\u00e4sti tutkimukseen perustuvia n\u00e4kemyksi\u00e4 menneisyydest\u00e4 ja tulevaisuudesta, kulttuurista ja ihmisen\u00e4 olemisesta. Tarvitsemme punnittua ja koeteltua tietoa monista syist\u00e4, my\u00f6s ratkoaksemme kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapamme aiheuttamia, maapallon el\u00e4m\u00e4\u00e4 uhkaavia kriisej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja mit\u00e4 seuran nimeen tulee, niin usein vanhan nimen s\u00e4ilytt\u00e4minen on huomattavasti tyylikk\u00e4\u00e4mpi ratkaisu kuin keksi\u00e4 uusi; t\u00e4st\u00e4 lienee monilla muistissa lukuisia esimerkkej\u00e4. Muikkareiden ei tarvitse br\u00e4nd\u00e4t\u00e4 itselleen <em>tarinaa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-gallery has-nested-images columns-default is-cropped wp-block-gallery-1 is-layout-flex\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"919\" height=\"919\" data-id=\"649\"  src=\"http:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tag_liisa-2.jpg\" alt=\"Kuvattu Kontulan ja Vesalan alueella syksyll\u00e4 2021. Kyseess\u00e4 oleva SMY ei kuitenkaan viittaa Suomen Muinaismuistoyhdistykseen. Kuvat: Liisa Kunnas-Pusa.\" class=\"wp-image-649\" srcset=\"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tag_liisa-2.jpg 919w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tag_liisa-2-300x300.jpg 300w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tag_liisa-2-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tag_liisa-2-768x768.jpg 768w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tag_liisa-2-676x676.jpg 676w\" sizes=\"(max-width: 919px) 100vw, 919px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"905\" height=\"905\" data-id=\"648\"  src=\"http:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Tag_liisa-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-648\" srcset=\"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Tag_liisa-1.jpg 905w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Tag_liisa-1-300x300.jpg 300w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Tag_liisa-1-150x150.jpg 150w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Tag_liisa-1-768x768.jpg 768w, https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Tag_liisa-1-676x676.jpg 676w\" sizes=\"(max-width: 905px) 100vw, 905px\" \/><\/figure>\n<figcaption class=\"blocks-gallery-caption\">Kuvattu Kontulan ja Vesalan alueella syksyll\u00e4 2021. Kyseess\u00e4 oleva SMY ei kuitenkaan viittaa Suomen Muinaismuistoyhdistykseen. Kuvat: Liisa Kunnas-Pusa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Kirjoituksemme otsikko on lainattu vuonna 2019 menehtyneen runoilijan ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n Leevi Lehdon esseekokoelmasta <em>\u201dSuloinen kuulla tuo kuitenkin oisi\u201d: Suomenkielisen maailmankirjallisuuden mahdollisuudesta ja v\u00e4h\u00e4n muustakin. Esseit\u00e4 2010\u20132017<\/em> (Ntamo, Helsinki, 2017, 67). Siin\u00e4 Lehto kirjoittaa: \u201dkulttuuriamme luonnehtii taipumus paikallaan polkemisen aiheuttamaan tuhoamiseen; teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tie jatkuvaan muutokseen, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4.\u201d Vaikka asiayhteys on Lehdolla v\u00e4h\u00e4n toinen, huomio soveltuu mainiosti my\u00f6s Muikkarien tarkoitusperiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Tieteellisill\u00e4 yhdistyksill\u00e4 on nykymaailmassa lukuisia merkityksellisi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, ja Muikkareilla niit\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol type=\"1\"><li><em>Arvojen edist\u00e4minen.<\/em> Muikkarien piiriss\u00e4 voi vaikuttaa siihen, ett\u00e4 tutkitun tiedon, tutkivan asenteen ja kriittisen ajattelun merkitys vahvistuu yhteiskunnassa. Muikkarit ei tarjoa \u201chuippu\u201d-jargonia, huikeaa p\u00f6hin\u00e4\u00e4, laskelmoitua poseerausta tai menestyjien hypetyst\u00e4, vaan tietoa, joka toivottavasti lis\u00e4\u00e4 itseymm\u00e4rryst\u00e4mme ihmisin\u00e4, yhteis\u00f6jemme j\u00e4senin\u00e4 ja kulttuuriemme edustajina. Tieteellisiss\u00e4 seuroissa pidet\u00e4\u00e4n nyt hengiss\u00e4 autonomisen, tutkimusta tutkimuksen vuoksi tekev\u00e4n yhteis\u00f6n eetosta, joka yliopistoissa on ahtaalla.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<ol type=\"1\" start=\"2\"><li><em>Julkaisutoiminta<\/em>. Humanistista tutkimusta ei ole helppo saada julki. Kaupalliset kustantamot haluavat \u201dj\u00e4nni\u00e4 naisia\u201d, mutta tiedekirjoja karsastetaan ja markkinat ovat pienet. Jopa kulttuuri-instituutiot julkaisevat teoksia, joiden p\u00e4\u00e4asiallinen tarkoitus on myyd\u00e4 ja viihdytt\u00e4\u00e4, laadusta tinkien. Valtakunnan sanomalehti <em>Helsingin Sanomat<\/em> julkaisee tiedesivuillaan l\u00e4hinn\u00e4 luonnontietein\u00e4 eli niin sanottuina kovina tietein\u00e4 arvostamiaan asioita. Humanistinen tutkimus saa puolestaan edustaa \u201dkulttuuria\u201d ja kilpailla Euroviisujen kanssa median\u00e4kyvyydest\u00e4.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p>Muikkareilla on nelj\u00e4 painettua julkaisusarjaa: <em>Iskos<\/em>, <em>Kansatieteellinen Arkisto<\/em>, <em>Suomen Museo\u2013Finskt Museum<\/em> ja <em>Aikakauskirja (SMYA<\/em>). Vaikka jokaisella on oma painotuksensa, voi niiden kaikkien katsoa julkaisevan uutta tutkimusta kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 \u2013 my\u00f6s kansalliskielill\u00e4mme.&nbsp; <em>Suomen Museo\u2013Finskt Museum<\/em> on luettavissa avoimesti verkossa heti sen ilmestytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><em>TSV:n hallinnoiman Julkaisufoorumin suunnittelup\u00e4\u00e4llik\u00f6n Janne P\u00f6l\u00f6sen 18.8.2021 Twitteriss\u00e4 jakamasta taulukosta selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuosina 2015-2018 kotimaisten tiedekustantajien osuus oli 12 % suomalaisten yliopistojen vertaisarvioiduista julkaisuista, kaikki kielet ja julkaisutyypit mukaan lukien (97203 julkaisua). Taulukko osoittaa kotimaisen tiedekustantamisen merkityksen erityisesti humanistisilla aloilla.<\/em> <em>Toisesta P\u00f6l\u00f6sen 19.8.2021 jakamasta taulukosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 kotimaisten tiedekustantajien osuus yliopistojen vertaisarvioiduista julkaisuista vertautuu suurimpiin kaupallisiin kustantajiin, Springeriin ja Elsevieriin. <\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-twitter wp-block-embed-twitter\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-width=\"550\" data-dnt=\"true\"><p lang=\"fi\" dir=\"ltr\">Lis\u00e4t\u00e4\u00e4np\u00e4 viel\u00e4 tarkastelu, josta k\u00e4y ilmi kotimaisen tiedekustantamisen volyymi verrattuna suurimpiin kaupallisiin kv-kustantajiin. Kotimaisten tiedekustantajien osuus yliopistojen vertaisarvioiduista julkaisuista vertautuu Springeriin ja Elsevieriin &#8211; ei siis mik\u00e4\u00e4n pikkujuttu <a href=\"https:\/\/t.co\/kEwSk7WNw5\">pic.twitter.com\/kEwSk7WNw5<\/a><\/p>&mdash; Janne P\u00f6l\u00f6nen @jannepolonen@mstdn.social (@PolonenJanne) <a href=\"https:\/\/twitter.com\/PolonenJanne\/status\/1428239311573499911?ref_src=twsrc%5Etfw\">August 19, 2021<\/a><\/blockquote><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<ol type=\"1\" start=\"3\"><li><em>Kollegiaalisuus<\/em>. Yliopistot ovat muuttuneet ja monen akateemiset kotipes\u00e4t on h\u00e4vitetty. Toisille sellaisia ei koskaan muodostunutkaan, jos ei esimerkiksi ole ollut mahdollisuutta lunastaa itselleen uraa EU-rahoituksella. Arkeologia, kansatiede ja taidehistoria eli Muikkareiden historialliset tausta-alat kuuluvat niihin humanistisiin tieteenaloihin, joiden resursseja yliopistoissa ideologisista syist\u00e4 jatkuvasti kutistetaan. Tieteellinen seura antaa mahdollisuuden tavata kollegoja, keskustella, ideoida, retkeill\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 hauskaa. Tieteellisess\u00e4 seurassa eri ik\u00e4iset ihmiset (my\u00f6s akateemiselta i\u00e4lt\u00e4\u00e4n) sek\u00e4 jo ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n j\u00e4tt\u00e4neet ovat saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4. Suurten yksin\u00e4isten auktoriteettien, poikkeusyksil\u00f6iden ja tieteellisten \u201dnerojen\u201d aika on ohi, ja tilalle on nousemassa toivottavasti entist\u00e4 tasa-arvoisempi, moni\u00e4\u00e4nisempi ja -puolisempi yhteis\u00f6.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<ol type=\"1\" start=\"4\"><li><em>Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja uran\u00e4kym\u00e4t<\/em>. Esitelm\u00e4n pit\u00e4minen ja seuraaminen, vertaisarvioijana toimiminen, artikkelin julkaiseminen tai yhdistyksen hallinnollisessa toiminnassa mukana olo ovat kaikki toimia, joiden kautta voi kartuttaa osaamistaan, tutustua ihmisiin, saada ajatuksiaan julki ja kasvaa osana itse\u00e4\u00e4n suurempaa yhteis\u00f6\u00e4. Muikkareiden kev\u00e4\u00e4n 2022 luentosarjassa puhutaan tiloista, huoneista ja huonekaluista \u2013 ei kuitenkaan tuotesijoittelu-tyyliin tai influenssereiden malliin, vaan tutkittuun tietoon pohjaten.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p>Muikkari-blogi on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen uusi avaus, joka omalta osaltaan toteuttaa edell\u00e4 mainittuja teht\u00e4vi\u00e4. Tulevana vuonna erityinen kohderyhm\u00e4mme ovat opiskelijat tai vastavalmistuneet kaikilla niin kutsutuilla kulttuuriperint\u00f6aloilla: tervetuloa kirjoittamaan ja lukemaan blogiamme! Ja ennen kaikkea, l\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa my\u00f6s Muinaismuistoyhdistyksen j\u00e4seneksi, ilman j\u00e4seni\u00e4mme mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 listattu ei toteudu.<\/p>\n\n\n\n<p>Elina R\u00e4s\u00e4nen<\/p>\n\n\n\n<p>Johanna Enqvist<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittajat ovat Suomen Muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Dosentti Elina R\u00e4s\u00e4nen toimii Helsingin yliopistossa taidehistorian yliopistonlehtorina ja johtaa parhaillaan <a href=\"https:\/\/blogs.helsinki.fi\/kuvakalske\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kuvakalske-tutkimushanketta.<\/a> FT Johanna Enqvist ty\u00f6skentelee tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS), Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiohankkeessa <a href=\"https:\/\/coco.rahtiapp.fi\/about\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kirjeenvaihdon kulttuurit | Constellations of Correspondence (CoCo)<\/a> ja opettaa Helsingin yliopistossa kulttuuriperinn\u00f6n tutkimusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tieteelliset yhdistykset ja seurat kuulostavat monen korvaan vanhanaikaisilta. Kuulemamme mukaan Suomen Muinaismuistoyhdistyksen nimi antaa erityisen aikansa el\u00e4neen vaikutelman ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 usein jopa hilpeytt\u00e4 seuran toimialaan vihkiytym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4. Muikkareiden yli puolentoista vuosisadan ajalle ulottuvassa yhteis\u00f6ss\u00e4 el\u00e4\u00e4 toki edelleen 1800-luvulla vaikuttaneiden hahmojen ja tieteenalojemme perint\u00f6. Juuri siihen kiinnittyen ajattelemme, ett\u00e4 humanistisen tutkimuksen ja el\u00e4m\u00e4nasenteen vaaliminen on erityisen ajankohtaista, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[11,10,12],"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/647"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=647"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/647\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":704,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/647\/revisions\/704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=647"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=647"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}