{"id":65,"date":"2019-12-02T18:42:02","date_gmt":"2019-12-02T16:42:02","guid":{"rendered":"http:\/\/localhost\/wordpress\/?page_id=65"},"modified":"2025-07-07T16:48:07","modified_gmt":"2025-07-07T13:48:07","slug":"taidehistorialliset-retkikunnat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/historia\/taidehistorialliset-retkikunnat\/","title":{"rendered":"Taidehistorialliset retkikunnat"},"content":{"rendered":"\n

<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 1871 organisoitiin Suomen Muinaismuistoyhdityksess\u00e4 ensimm\u00e4inen ns. taidehistoriallisista retkikunnista, joiden tavoitteena oli rekister\u00f6id\u00e4 taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Taidehistoriallisia retkikuntia j\u00e4rjestettiin 1871\u20131902 kaikkiaan kahdeksan, ja ne liikkuivat Varsinais-Suomessa, l\u00e4ntisell\u00e4 Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Satakunnassa, H\u00e4meess\u00e4, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Useimpien retkikuntien johtajana oli maisteri Emil Nervander ja retkikuntiin kuului piirt\u00e4jin\u00e4 nuoria taiteilijoita ja arkkitehtej\u00e4, joista useat my\u00f6hemmin nauttivat suurtakin arvonantoa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ensimm\u00e4isell\u00e4 taidehistoriallisella tutkimusmatkalla 1871 piirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimineen Albert Edelfeltin n\u00e4kemys retken osallistujista. Edelfelt on kuvassa kolmas oikealta.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

Retkikuntien ty\u00f6n tuloksena syntyi yhteens\u00e4 l\u00e4hes 3000 kuvaa: piirroksia, akvarelleja, mittapiirroksia ja valokuvia, joita s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Museoviraston Kuvakokoelmissa. Aineisto k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kirkkojen, linnanraunioiden, kartanoiden ja kansanomaisten rakennusten ohella kyl\u00e4maisemia ja esinekuvia. Mukana on my\u00f6s joitakin esihistoriallisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Viimeisten retkikuntien aikana valokuvaus kohteiden dokumentoinnissa tuli piirt\u00e4misen rinnalle, ja kahdeksannen retkikunnan aikana k\u00e4ytettiin jo p\u00e4\u00e4asiallisesti kameraa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Emil Nervander, Axel Wikstr\u00f6m ja Armas Lindgren 1896 tuolloin hein\u00e4latona toimineessa Kemin vanhassa kirkossa <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n
\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Muinaistieteellisen toimikunnan perustamisen j\u00e4lkeen yhdistyksen t\u00e4rkeimmiksi toimintamuodoiksi j\u00e4iv\u00e4t alan tieteellinen julkaisutoiminta ja valistustoiminta. Retket ja niill\u00e4 ker\u00e4tty aineisto valoivat kuitenkin perustan Suomen taiteen tutkimukselle. Aineisto on monelta osin korvaamatonta. Retkikunta tallensi esimerkiksi Saloisten vanhan kirkon runsaat maalauskoristelut j\u00e4lkipolville. Keskiajalta s\u00e4ilynyt puukirkko tuhoutui tulipalossa 1930.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Taidehistoriallisten retkikuntien vaiheita on tutkinut dosentti Leena Valkeap\u00e4\u00e4, jonka julkaisu “Saman taiteen lapset” (SMYA124) on ensimm\u00e4inen kokonaisvaltainen tutkimus retkist\u00e4. Kirja kuvaa karuja olosuhteita, joissa tiedett\u00e4 1800-luvulla tehtiin. Suomen kehittyv\u00e4\u00e4 kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4 valottava teos vie my\u00f6s kotimaisen taideteollisuuden juurille ja pohtii, miten keskiajan taide nousi Suomessa nykyiseen arvoonsa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
“Saman taiteen lapset” juhlisti osaltaan Suomen Muinaismuistoyhdistyksen 150-vuotista taivalta.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1871 organisoitiin Suomen Muinaismuistoyhdityksess\u00e4 ensimm\u00e4inen ns. taidehistoriallisista retkikunnista, joiden tavoitteena oli rekister\u00f6id\u00e4 taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Taidehistoriallisia retkikuntia j\u00e4rjestettiin 1871\u20131902 kaikkiaan kahdeksan, ja ne liikkuivat Varsinais-Suomessa, l\u00e4ntisell\u00e4 Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Satakunnassa, H\u00e4meess\u00e4, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Useimpien retkikuntien johtajana oli maisteri Emil Nervander ja retkikuntiin kuului piirt\u00e4jin\u00e4 nuoria taiteilijoita ja arkkitehtej\u00e4, joista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":37,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/65"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1512,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/65\/revisions\/1512"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/37"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.muinaismuistoyhdistys.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}