Jäsenyys | Toimihenkilöt | Säännöt | Stadgar

Suomen muinaismuistoyhdistys ry:n säännöt

NIMI JA KOTIPAIKKA 1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Muinaismuistoyhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistys on sekä suomen- että ruotsinkielinen.

TARKOITUS 2 §

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Suomen maan ja kansan sekä Suomen suvun ja sen asuma-alueiden sekä mahdollisuuden mukaan muiden kansojen ja alueiden muinaisuutta valaisevia muinaistieteellisiä, kansatieteellisiä, taidehistoriallisia ja kulttuurihistoriallisia tutkimuksia, levittää tietoja oman maan muinaisjäännöksistä ja osaltaan vaikuttaa niiden suojelemiseen sekä herättää ja pitää vireillä kansan harrastusta muinaismuistoihinsa.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa pitämällä kokouksia, järjestämällä esitelmä- ja selostustilaisuuksia sekä harjoittamalla julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää maksullisia luentotilaisuuksia.

JÄSENYYS 3 §

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy yhdistyksen kokous. Yhdistyksen jäsenet ovat joko a) maksavia jäseniä, b) työjäseniä, c) kirjeenvaihtajajäseniä, d) ulkomaisia jäseniä tai e) kunniajäseniä.

a) Maksavat jäsenet ovat vuosijäseniä, ainaisjäseniä tai lahjoittajajäseniä, jotka maksavat kullekin jäsenluokalle määrättävän jäsenmaksun.

b) Työjäsenet valitaan vuosikokouksessa elinajakseen johtokunnalle osoitetun, kirjallisesti perustellun sekä työjäsenten neuvottelukunnan puoltaman ehdotuksen perusteella Suomen kansalaisista, jotka julkaisuillaan ovat osoittaneet omaavansa itsenäistä tutkimuskykyä muinaistieteen, kansatieteen, taidehistorian tai kulttuurihistorian alalla. Heiltä ei peritä jäsenmaksua. Työjäsenten velvollisuuksista mainitaan 5 §:ssä. Työjäsenten luku ei saa ylittää kolmeakymmentä; lukuun ei kuitenkaan lasketa 70 vuotta täyttäneitä työjäseniä.

c) Kirjeenvaihtajajäseniksi, d) ulkomaisiksi jäseniksi ja e) kunniajäseniksi yhdistys valitsee työjäsenten neuvottelukunnan puoltaman ehdotuksen perusteella henkilöitä, joita se erityisesti tahtoo kunnioittaa. Heiltä ei peritä jäsenmaksua.

Kirjeenvaihtajajäseniksi kutsutaan Suomen kansalaisia ja ulkomaisiksi jäseniksi ulkomaan kansalaisia. Kunniajäseniksi kutsutaan niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin.

JÄSENEDUT 4 §

Vuosijäsenet ja ainaisjäsenet saavat yhdistykseltä suoraan tilatessaan alennettuun hintaan yhdistyksen julkaisut. Lahjoittajajäsenet saavat maksutta kaikki ensimmäisestä jäsenyysvuodestaan alkaen ilmestyvät yhdistyksen sarjajulkaisut sekä yhdistykseltä tilatessaan sen muut julkaisut alennettuun hintaan. Työjäsenet, kirjeenvaihtajajäsenet, ulkomaiset jäsenet ja kunniajäsenet saavat ensimmäisestä jäsenyysvuodestaan alkaen maksutta kaikki tutkimusalaansa liittyvät yhdistyksen julkaisut.

TYÖJÄSENTEN TEHTÄVÄT JA NEUVOTTELUKUNTA 5 §

Työjäsenet pitävät esitelmiä ja esittävät tiedonantoja yhdistyksen kokouksissa sekä avustavat kukin erikoisalallaan johtokuntaa.

Työjäsenet muodostavat neuvottelukunnan, joka kokoontuu puheenjohtajan kutsusta ainakin kerran vuodessa ennen vuosikokousta. Se antaa lausuntonsa uusien työjäsenten, kirjeenvaihtajajäsenten, ulkomaisten jäsenten ja kunniajäsenten valitsemisesta sekä käsittelee johtokunnan sille osoittamia, yhdistykselle tärkeitä periaatteellisia kysymyksiä ennen niiden alistamista yhdistyksen kokouksen ratkaistaviksi. Neuvottelukunta voi myös tehdä aloitteita, jotka johtokunnan on niitä harkittuaan oman lausuntonsa ohella alistettava yhdistyksen kokouksen ratkaistaviksi.

YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN JA EROTTAMINEN 6 §

Jäsen voi erota ilmoittamalla itse erostaan yhdistyksen kokoukselle tai ilmoittamalla erostaan kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voidaan katsoa eronneeksi, kun hän on jättänyt kolmen viimeksi kuluneen vuoden jäsenmaksunsa suorittamatta.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka on toiminut yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti tai muuten vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa.

YHDISTYKSEN KOKOUS 7 §

Yhdistys kokoontuu johtokunnan kutsusta. Yhdistyksen kokoukset ovat julkisia ja ne pidetään mahdollisuuksien mukaan kerran kuukaudessa ainakin seitsemän kertaa vuodessa. Johtokunnan päätöksellä kokouksia voidaan pitää muillakin paikkakunnilla kuin Helsingissä. Muista kuin vuosikokouksesta ilmoitetaan jäsenille kirjallisesti vähintään päivää ennen kokousta.

Kokouksissa keskustellaan ja päätetään yhdistyksen asioista ja niissä voivat sekä jäsenet että muut henkilöt tehdä tieteellisiä ilmoituksia. Päätöksiin ottavat osaa ainoastaan yhdistyksen jäsenet.

Yhdistys voidaan kutsua koolle ylimääräiseen kokoukseen yhdistyksen kokouksen tai johtokunnan päätöksestä tai jos vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä vaatii tietyn asian käsittelyä varten.

VUOSIKOKOUS 8 §

Vuosikokous pidetään M. A. Castrénin kuolinpäivänä 7. päivänä toukokuuta, tai esteen sattuessa muuna päivänä toukokuun toisella viikolla. Vuosikokouksesta ilmoitetaan vähintään kahdessa sanomalehdessä sekä kirjeitse jäsenille vähintään 14 päivää ennen kokousta. Vuosikokouksessa pidetään juhlaesitelmä ja käsitellään seuraavat vuosikokousasiat:

1) edellisen vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös sekä julkaisuvaraston hoitajan ja kirjastonhoitajan selonteot sekä tilintarkastajien lausunto; päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta;

2) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille;

3) valitaan uudet kunniajäsenet, ulkomaiset jäsenet, työjäsenet ja kirjeenvaihtajajäsenet;

4) valitaan johtokunnan puheenjohtaja sekä johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle;

5) valitaan tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja kuluvan vuoden hallintoa ja kirjanpitoa tarkastamaan. Yhdistykselle voidaan päättää valita myös toiminnantarkastaja; sekä

6) käsitellään muut vuosikokoukselle tehdyt esitykset.

TOIMINTA- JA TILIKAUSI SEKÄ TILINTARKASTUS 9 §

Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan laatima alkavan toimikauden tulo- ja menoarvioehdotus sekä ehdotus jäsenmaksuksi esitettään helmikuun kokouksessa yhdistyksen hyväksyttäväksi. Johtokunnan on jätettävä tilit viimeistään maaliskuun kuluessa tilintarkastajille.

HALLINTO 10 §

Yhdistyksen hallituksena on johtokunta, joka edustaa yhdistystä kaikissa sen asioissa, johtaa yhdistyksen tieteellistä, kirjallista ja taloudellista toimintaa sekä valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat.

Johtokunnan muodostavat kuusi jäsentä ja puheenjohtaja, joista ainakin kolmen jäsenen ja puheenjohtajan on oltava työjäseniä.

Johtokunta valitaan vuosikokouksessa. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi siten, että kaksi heistä on kerrallaan erovuorossa vuosittain. Johtokunta valitsee keskuudestaan työjäsenistä varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäsenen erotessa kesken toimikautensa, valitaan hänen tilalleen yhdistyksen kokouksessa uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä on läsnä. Taloudellisia asioita käsiteltäessä varainhoitajalla on puhevalta johtokunnan kokouksessa.

Puheenjohtaja ja hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtaja johtaa sekä yhdistyksen, johtokunnan että työjäsenten neuvottelukunnan kokouksia.

VIRKAILIJAT 11 §

Yhdistyksen virkailijat ovat sihteeri, varasihteeri, varainhoitaja, julkaisusihteeri ja kirjastonhoitaja. Heidät ottaa ja vapauttaa toimestaan johtokunta.

Sihteeri kutsuu puheenjohtajan määräyksestä kokoon johtokunnan ja työjäsenten neuvottelukunnan, laatii yhdistyksen ja johtokunnan kokousten pöytäkirjat, panee päätökset toimeen ja laatii vuosikertomuksen, jonka johtokunta esittää vuosikokoukselle. Sihteeri hoitaa yhdistyksen arkiston.

Varainhoitaja hoitaa yhdistyksen rahavaroja taloudenhoitoa varten vahvistetun ohjesäännön mukaan ja laatii tilinpäätöksen johtokunnan valvonnan alaisena.

Kirjastonhoitaja luetteloi yhdistykselle saapuneen kirjallisuuden ja huolehtii yhdistyksen julkaisujen jakelusta yhteistyössä julkaisusihteerin kanssa.

Julkaisusihteeri koordinoi ja kehittää yhdistyksen julkaisutoimintaa yhteistyössä johtokunnan ja julkaisusarjojen toimittajien kanssa, huolehtii julkaisuvarastosta sekä pitää huolta ilmestyneiden julkaisujen jakelusta ja myynnistä yhteistyössä muiden jakeluun ja myyntiin osallistuvien tahojen kanssa.

NIMENKIRJOITUS 12 §

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai varapuheenjohtaja ja varasihteeri yhdessä.

Johtokunta voi myös määrätä erikseen henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen.

TOIMIKUNNAT 13 §

Tarvittaessa johtokunta voi asettaa toimikuntia erikoistehtäviä varten. Johtokunta voi kutsua avukseen asiantuntijoita, joilla on puhevalta johtokunnan kokouksessa.

Johtokunta valitsee yhdistyksen julkaisujen toimittajat ja toimituskunnat.

SÄÄNTÖJEN MUUTOS 14 §

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jos muutoksesta on kokouskutsussa ilmoitettu ja kun vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.

YHDISTYKSEN PURKAMINEN 15 §

Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä vuosikokouksessa tai kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa jos ehdotuksesta on kokouskutsussa mainittu ja kun vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.

Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen jäljelle jäänyt omaisuus ja varat luovutetaan, mikäli niistä ei ole lahjakirjassa tai testamentissa toisin määrätty, jollekin muulle maassa toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle tai laitokselle, jonka tehtäviin Suomen muinaisuuden tutkiminen kuuluu.

16 §

Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.

Suomen Muinaismuistoyhdistys ry | PL 882 | 00101 HELSINKI