Zacharias Topelius 1818–1898.

Valok. E. Chiewitz 1869.

(Museovirasto.)

Kuninkaallinen plakaatti Om Gamble Monumenter och Antiquiteter (v. 1666) kielsi linnojen, kirkkojen, riimukivien, hautojen ja muiden muinaisjäännösten vaurioittamisen.

(Museovirasto.)

Muinaismuistoyhdistyksen I taidehistoriallisen retkikunnan jäseniä E. Aspelinin luona 1896.

Lyijykynäpiirros, Albert Edelfelt.

(Museovirasto.)

Kemin vanha kirkko.

Valok. S. M. Y.:n VI retken aikana 1896, jolloin kirkko oli heinälatona.

(Museovirasto.)

HISTORIA

Suomen Muinaismuisto-Yhtiö perustettiin v. 1870. Tavoitteena oli luoda edellytykset antikvaaristen muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansan kiinnostus muinaismuistoja kohtaan. Aloitteentekijä ja ensimmäinen sihteeri oli J. R. Aspelin. 22 perustajajäsenestä yksikään ei ollut täyttänyt 30 vuotta. Puheenjohtajaksi valittiin siksi kirjailija Zachris Topelius, jonka katsottiin antavan yhdistykselle tarvittavaa arvovaltaa. Jäseneksi saattoivat pyrkiä kaikki kansalaiset.

Perustamisen lähtökohtana oli huoli keskiaikaisten linnojen ja kivikirkkojen raunioitumisesta. Vaikka Ruotsi-Suomen muinaismuistolainsäädäntö oli edelleen voimassa, hallinto sen valvomiseksi puuttui. Lainsäädännön kehittämisessä ja hallinnon luomisessa Muinaismuistoyhdistyksellä oli ratkaiseva merkitys. Asetus muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoittamisesta annettiin v. 1883 ja Muinaistieteellinen toimikunta, nykyisen Museoviraston edeltäjä perustettiin v. 1884. Ensimmäiseksi valtionarkeologiksi valittiin J. R. Aspelin (1885–1915), joka oli myös maamme ensimmäinen arkeologian professori.

Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia tieteellisenä yhdistyksenä ja harjoittaa valistustoimintaa sekä kerätä muinaisesineitä, taidetta ja vanhaa esineistöä tulevan Kansallismuseon kokoelmiin. Ohjelmaan kuuluivat myös muinaismuistojen ja rakennuskohteiden suojelu ja inventointi samoin kuin arkeologiset kaivaukset. Uhanalaisten kohteiden suojelukysymyksiin otettiin aktiivisesti kantaa.

Taidehistorialliset retkikunnat

Vuonna 1871 organisoitiin ensimmäinen ns. taidehistoriallisista retkikunnista, joiden tavoitteena oli rekisteröidä taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Taidehistoriallisia retkikuntia järjestettiin 1871–1901 kaikkiaan kahdeksan, ja ne liikkuivat Varsinais-Suomessa, läntisellä Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Useimpien retkikuntien johtajana oli maisteri Emil Nervander ja retkikuntiin kuului piirtäjinä nuoria taiteilijoita ja arkkitehtejä, joista useat myöhemmin nauttivat suurtakin arvonantoa.

Retkikuntien työn tuloksena oli yhteensä yli 3000 piirrosta, akvarellia ja mittauspiirrosta sekä valokuvaa, joita säilytetään Kansallismuseossa. Aineisto käsittää kirkkojen, linnanraunioiden, kartanoiden ja kansanomaisten rakennusten ohella kylämaisemia ja esinekuvia. Mukana on myös joitakin esihistoriallisia löytöjä. Viimeisten retkikuntien aikana valokuvaus kohteiden dokumentoinnissa syrjäytti piirtämisen, ja kahdeksannen retkikunnan aikana käytettiin pääasiallisesti kameraa.

Muinaistieteellisen toimikunnan perustamisen jälkeen tärkeimmiksi toimintamuodoiksi jäivät alan tieteellinen julkaisutoiminta ja valistustoiminta.

Karttoja retkikuntien liikkeistä ja inventoinneista.

Urajärven kartano

Sisarukset Lilly von Heideman (1849–1917) ja Hugo von Heideman (1851–1915) lahjoittivat testamentilla vuonna 1917 Asikkalassa sijaitsevan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kotikartanonsa Suomen Muinaismuistoyhdistykselle. Lisäksi testamentti määräsi, että taiteilijoille on varattava mahdollisuus asua Urajärvellä ”lämpimänä vuodenaikana”.

Kartano avattiin yleisölle museona yhdistyksen toimesta vuonna 1928. Vuonna 1986 Suomen Muinaismuistoyhdistys luovutti kartanon sekä siihen kuuluvan ns. kotipalstan Museovirastolle, jolla katsottiin olevan paremmat taloudelliset edellytykset museon ylläpitoon Lilly von Heidemanin toivomusten mukaisesti. Nykyisin Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo.

Linkki museoviraston Urajärvi-sivuille.

Yhdistyksen entiset toimihenkilöt

Puheenjohtajat

Zachris Topelius 1870–1875, 1878–1879
W. Lagus 1875–1878
K. E. F. Ignatius 1879–1885
J. R. Aspelin 1885–1915
Hj. Appelgren-Kivalo 1915, 1918–1919
P. Th. Schvindt 1916–1917
A. 0. Heikel 1917–1918
A. Hackman 1919–1920
Juhani Rinne 1920–1921
Kustavi Grotenfelt 1921–1922
U. T. Sirelius 1922–1923, 1924–1929
Julius Ailio 1923–1924
B. Cederhvarf 1929–1930
A. M. Tallgren 1930–1942
Aarne Äyrapää 1942–1945
Kustaa Vilkuna 1945–1962
Ella Kivikoski 1962–1968
Lars Pettersson 1968–1973
C. F. Meinander 1973–1976
Henrik Lilius 1977–1984
Juhani U. E. Lehtonen 1984–1991
Torsten Edgren 1991–1998
Teppo Korhonen 1998–2004
Helena Edgren 2004–

Varapuheenjohtajat

H. A. Reinholm 1870–1871, 1880–1881
K. E. F. Ignatius 1871–1875
Julius Krohn 1875–1876
A. 0. Freudenthal 1876–1878
Otto Donner 1878–1880
Eliel Aspelin 1880, 1881–1899
J. J. Tikkanen 1899–1902
Hj. Appelgren 1902–1916
A. 0. Heikel 1916–1918
A. Hackman 1918–1919
Juhani Rinne 1919–1920
Kustavi Grotenfelt 1920–1921
U. T. Sirelius 1921–1922
Julius Ailio 1922–1923
K. K. Meinander 1923–1924
B. Cederhvarf 1924–1938
C. A. Nordman 1938–1959
Ella Kivikoski 1960–1961
Lars Pettersson 1962–1967
C. F. Meinander 1968–1973
Riitta Pylkkänen 1973–1974
C. J. Gardberg 1974–1991
Ari Siiriäinen 1991–1993
Tuukka Talvio 1993–2003
Paula Purhonen 2003–

Sihteerit

K. A. Castrén 1870–1871 (sijainen 1870 J. R. Aspelin)
Otto Donner 1871–1873 (sijainen Eliel Aspelin)
Emil Nervander 1873–1874 (1874 sijainen Eliel Aspelin)
J. R. Aspelin 1874–1885
HJ. Appelgren 1885–1887, 1889–1896, 1897–1898 (sijainen 1887 Theodor Schvindt, 1897 A. Hackman)
A. O. Heikel 1887–1889, 1896–1897 (sijainen 1889 N. Liakka)
Julius Ailio 1898–1902 (sijaisina B. Cederhvarf, Juhani Rinne)
Juhani Rinne 1902–1918 (sijaisina A. M. Tallgren 1907, J. Lukkarinen 1913, A. Europaeus 1918)
A. M. Tallgren 1918–1920 (sijaisina 1918 A. Europaeus, I. Manninen)
T. I. Itkonen 1920–1938
Iikka Kronqvist 1938–1945
Nils Cleve 1945–1950
Toivo Vuorela 1950–1952
C. F. Meinander 1952–1958
Aarni Erä-Esko 1959–1964
Aarne Kopisto 1965–1966
Sven-Erik Krooks 1967–1970
Pekka Sarvas 1970–1973, 1974–1975
Kirsti Melanko 1973–1974
Teppo Korhonen 1976–1992
Marianne Schauman-Lönnqvist 1993–2002
Karim Peltonen 2002–2003 (varasihteeri Harri Nyman)
Hanna Forssell 2003– (varasihteeri Satu Frondelius 2004–)

Sivu päivitetty 28.9.2004.

Ylös