Zacharias Topelius (1818–1898). Valok. E. Chiewitz 1869. (Museovirasto.)
Zacharias Topelius (1818–1898). Valok. E. Chiewitz 1869. (Museovirasto.)

Saloisten kirkko. Armas Lindgrenin akvarelli. (Kuvia katoavasta Suomesta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisten retkikuntien piirroksia ja akvarelleja vuosilta 1871-1902. Toimittanut Marta Hirn.)
Saloisten kirkko. Armas Lindgrenin akvarelli. (Kuvia katoavasta Suomesta. Suomen muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisten retkikuntien piirroksia ja akvarelleja vuosilta 1871-1902. Toimittanut Marta Hirn.)

Ylhäällä: Vöyriläisiä lottia ompelukurssilla vuonna 1941. Kuva Signe Svenlinin kokoelmista. (Olsson 1999, Kansatieteellinen Arkisto 45.) Alhaalla: Arja Turunen 2011:
Ylhäällä: Vöyriläisiä lottia ompelukurssilla vuonna 1941. Kuva Signe Svenlinin kokoelmista. (Olsson 1999, Kansatieteellinen Arkisto 45.) Alhaalla: Arja Turunen 2011: "Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?" Kansatieteellinen Arkisto 53. Oikealla: Zorro Konnevedellä 1991. Kuva Pirjo Korkiakangas. (Korkiakangas 1996, Kansatieteellinen Arkisto 42.)


Värikallion kalliomaalaus. (Lahelma 2008: A touch of red.  Archaeological and ethnographic approaches to interpreting Finnish rock paintings. Iskos 15.)
Värikallion kalliomaalaus. (Lahelma 2008: A touch of red. Archaeological and ethnographic approaches to interpreting Finnish rock paintings. Iskos 15.)

Suomen Muinaismuistoyhdistys 140 vuotta
Toimintaa ja tekijöitä yhdistyksen 140-vuotiselta taipaleelta

Historia

Suomen Muinaismuisto-Yhtiön säännöt hyväksyttiin 9.9.1870 ja yhdistys perustettiin 1.10.1870 Helsingin yliopiston tiedekuntien istuntosalissa. Tavoitteena oli luoda edellytykset antikvaaristen muistomerkkien suojelulle ja muinaistutkimuksen käynnistämiselle sekä herättää kansan kiinnostus muinaismuistoja kohtaan. Aloitteentekijänä oli J. R. Aspelin yhdessä K. A. Castrenin ja Emil Nervanderin kanssa. Kukaan 22 perustajajäsenestä ei ollut täyttänyt 30 vuotta. Puheenjohtajaksi valittiin siksi kirjailija Zachris Topelius, jonka katsottiin antavan yhdistykselle tarvittavaa arvovaltaa. Jäseneksi saattoivat pyrkiä kaikki kansalaiset.

Perustamisen lähtökohtana oli huoli keskiaikaisten linnojen ja kivikirkkojen raunioitumisesta. Vaikka Ruotsi-Suomen muinaismuistolainsäädäntö oli edelleen voimassa, hallinto sen valvomiseksi puuttui. Lainsäädännön kehittämisessä ja hallinnon luomisessa Muinaismuistoyhdistyksellä oli ratkaiseva merkitys. Asetus muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoittamisesta annettiin v. 1883 ja Muinaistieteellinen toimikunta, nykyisen Museoviraston edeltäjä perustettiin v. 1884. Ensimmäiseksi valtionarkeologiksi valittiin J. R. Aspelin (1885–1915).

Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia tieteellisenä yhdistyksenä ja harjoittaa valistustoimintaa sekä kerätä muinaisesineitä, taidetta ja vanhaa esineistöä tulevan Kansallismuseon kokoelmiin. Ohjelmaan kuuluivat myös muinaismuistojen ja rakennuskohteiden suojelu ja inventointi samoin kuin arkeologiset kaivaukset. Uhanalaisten kohteiden suojelukysymyksiin otettiin aktiivisesti kantaa.

Oppiaineet

Arkeologian alalla keskeinen vaikuttaja yhdistystä perustettaessa oli J. R. Aspelin, Suomen ensimmäinen koulutettu muinaistutkija, alan ensimmäinen professori ja ensimmäinen valtionarkeologi. Aspelin otti muinaismuistolainsäädännön esikuvaksi Ruotsin lainsäädännön ja hyödynsi Pohjoismaista omaksumaansa typologista tutkimusmenetelmää esihistoriallisia esinekokoelmia järjestettäessä. Tutkimuksessa häntä kiinnosti nimenomaan Suomen suvun alkuperän selvittäminen. Venäjälle ja Siperiaan suuntautuvien kenttätöiden käynnistämiselle tarjosi mahdollisuuden Suomen kuuluminen Venäjän keisarikuntaan. Varsinkin aikaisemmin pääosa Suomessa julkaistuista arkeologian alan väitöskirjoista ilmestyi yhdistyksen julkaisusarjoissa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja – Finska Fornminnesföreningens Tidsskrift ja Iskos.

Kansatieteellinen tutkimus on perustamisestaan lähtien kuulunut Muinaismuistoyhdistyksen toimintaan. 1920-luvulla professori U. T. Sireliuksen johdolla käynnistettiin kylätutkimuksia, ja myöhemmin Hauhon retkikunnan tulokset päätettiin julkaista yhdistyksen uudessa, vuonna 1934 perustetussa julkaisusarjassa. Sittemmin Kansatieteellisestä Arkistosta on tullut kansatieteellisen tutkimuksen keskeinen foorumi, jossa esitellään alan uusia tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia.

Taidehistoria muodostui vasta vuonna 1897 itsenäiseksi yliopistolliseksi tieteenalaksi, mutta yhdistyksen toiminnassa se oli mukana jo alusta asti. Kun yhdistys kokosi vuonna 1871 ensimmäisen taidehistoriallisen retkikuntansa, tarkoitus oli dokumentoida kotimaan taidehistoriallisesti arvokasta aineistoa. Mukana retkellä oli Eliel Aspelin, jonka vuonna 1878 ilmestynyt väitöskirja oli taidehistorian alalla ensimmäinen maassamme.Yhdistyksen johtoon taidehistorioitsija tuli vasta, kun vuonna 1968 professori Lars Pettersson valittiin puheenjohtajaksi. Pettersson toimi vuosina 1954–1987 yhdistyksen Aikakauskirjan päätoimittajana. Tässä julkaisusarjassa on ilmestynyt merkittävä osa taidehistorian väitöskirjoista.

Taidehistorialliset retkikunnat

Vuonna 1871 organisoitiin ensimmäinen ns. taidehistoriallisista retkikunnista, joiden tavoitteena oli rekisteröidä taiteellisesti ja taidehistoriallisesti arvokasta ja mielenkiintoista aineistoa. Taidehistoriallisia retkikuntia järjestettiin 1871–1901 kaikkiaan kahdeksan, ja ne liikkuivat Varsinais-Suomessa, läntisellä Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Satakunnassa, Hämeessä, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Useimpien retkikuntien johtajana oli maisteri Emil Nervander ja retkikuntiin kuului piirtäjinä nuoria taiteilijoita ja arkkitehtejä, joista useat myöhemmin nauttivat suurtakin arvonantoa.

Retkikuntien työn tuloksena oli yhteensä yli 3000 piirrosta, akvarellia ja mittauspiirrosta sekä valokuvaa, joita säilytetään Kansallismuseossa. Aineisto käsittää kirkkojen, linnanraunioiden, kartanoiden ja kansanomaisten rakennusten ohella kylämaisemia ja esinekuvia. Mukana on myös joitakin esihistoriallisia löytöjä. Viimeisten retkikuntien aikana valokuvaus kohteiden dokumentoinnissa syrjäytti piirtämisen, ja kahdeksannen retkikunnan aikana käytettiin pääasiallisesti kameraa.

Muinaistieteellisen toimikunnan perustamisen jälkeen tärkeimmiksi toimintamuodoiksi jäivät alan tieteellinen julkaisutoiminta ja valistustoiminta.

Karttoja retkikuntien liikkeistä ja inventoinneista

Urajärven kartano

Sisarukset Lilly von Heideman (1849–1917) ja Hugo von Heideman (1851–1915) lahjoittivat testamentilla vuonna 1917 Asikkalassa sijaitsevan, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kotikartanonsa Suomen Muinaismuistoyhdistykselle. Testamentti määräsi, että taiteilijoille on varattava mahdollisuus asua Urajärvellä "lämpimänä vuodenaikana".

Kartano avattiin yleisölle museona yhdistyksen toimesta vuonna 1928. Vuonna 1986 Suomen Muinaismuistoyhdistys luovutti kartanon sekä siihen kuuluvan ns. kotipalstan Museovirastolle, jolla katsottiin olevan paremmat taloudelliset edellytykset museon ylläpitoon Lilly von Heidemanin toivomusten mukaisesti. Nykyisin Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Yhdistyksen omistukseen jäi pieni metsäpalsta, joka nyt muodostaa Suomen Muinaismuistosäätiön peruspääoman.

Museoviraston Urajärvi-sivu

Yhdistyksen entiset toimihenkilöt

Puheenjohtajat:

  • Zachris Topelius 1870–1875, 1878–1879
  • W. Lagus 1875–1878
  • K. E. F. Ignatius 1879–1885
  • J. R. Aspelin 1885–1915
  • Hjalmar Appelgren-Kivalo 1915, 1918–1919
  • Theodor Schvindt 1916–1917
  • A. O. Heikel 1917–1918
  • Alfred Hackman 1919–1920
  • Juhani Rinne 1920–1921
  • Kustavi Grotenfelt 1921–1922
  • U. T. Sirelius 1922–1923, 1924–1929
  • Julius Ailio 1923–1924
  • Björn Cederhvarf 1929–1930
  • A. M. Tallgren 1930–1942
  • Aarne Äyräpää 1942–1945
  • Kustaa Vilkuna 1945–1962
  • Ella Kivikoski 1962–1968
  • Lars Pettersson 1968–1973
  • C. F. Meinander 1973–1976
  • Henrik Lilius 1977–1984
  • Juhani U. E. Lehtonen 1984–1991
  • Torsten Edgren 1991–1998
  • Teppo Korhonen 1998–2004
  • Helena Edgren 2004–2010
  • Mika Lavento 2010–2016
  • Pia Olsson 2016–

Varapuheenjohtajat:

  • H. A. Reinholm 1870–1871, 1880–1881
  • K. E. F. Ignatius 1871–1875
  • Julius Krohn 1875–1876
  • A. O. Freudenthal 1876–1878
  • Otto Donner 1878–1880
  • Eliel Aspelin 1880, 1881–1899
  • J. J. Tikkanen 1899–1902
  • Hjalmar Appelgren 1902–1916
  • A. O. Heikel 1916–1918
  • Alfred Hackman 1918–1919
  • Juhani Rinne 1919–1920
  • Kustavi Grotenfelt 1920–1921
  • U. T. Sirelius 1921–1922
  • Julius Ailio 1922–1923
  • K. K. Meinander 1923–1924
  • Björn Cederhvarf 1924–1938
  • C. A. Nordman 1938–1959
  • Ella Kivikoski 1960–1961
  • Lars Pettersson 1962–1967
  • C. F. Meinander 1968–1973
  • Riitta Pylkkänen 1973–1974
  • C. J. Gardberg 1974–1991
  • Ari Siiriäinen 1991–1993
  • Tuukka Talvio 1993–2003
  • Paula Purhonen 2003–2010
  • Renja Suominen-Kokkonen 2010–2017

Sihteerit:

  • K. A. Castrén 1870–1871 (sijainen 1870 J. R. Aspelin)
  • Otto Donner 1871–1873 (sijainen Eliel Aspelin)
  • Emil Nervander 1873–1874 (1874 sijainen Eliel Aspelin)
  • J. R. Aspelin 1874–1885
  • HJ. Appelgren 1885–1887, 1889–1896, 1897–1898 (sijainen 1887 P. Th. Schvindt, 1897 A. Hackman)
  • A. O. Heikel 1887–1889, 1896–1897 (sijainen 1889 N. Liakka)
  • Julius Ailio 1898–1902 (sijaisina B. Cederhvarf, Juhani Rinne)
  • Juhani Rinne 1902–1918 (sijaisina A. M. Tallgren 1907, J. Lukkarinen 1913, A. Europaeus 1918)
  • A. M. Tallgren 1918–1920 (sijaisina 1918 A. Europaeus, I. Manninen)
  • T. I. Itkonen 1920–1938
  • Iikka Kronqvist 1938–1945
  • Nils Cleve 1945–1950
  • Toivo Vuorela 1950–1952
  • C. F. Meinander 1952–1958
  • Aarni Erä-Esko 1959–1964
  • Aarne Kopisto 1965–1966
  • Sven-Erik Krooks 1967–1970
  • Pekka Sarvas 1970–1973, 1974–1975 (varasihteeri Pirjo Uino 1975-1993)
  • Kirsti Melanko 1973–1974
  • Teppo Korhonen 1976–1992 (varasihteeri Pirjo Uino 1975-1993)
  • Marianne Schauman-Lönnqvist 1993–2002
  • Karim Peltonen 2002–2003 (varasihteeri Harri Nyman)
  • Hanna Forssell 2003–2006 (varasihteeri Satu Frondelius 2004–2006)
  • Satu Frondelius 2006–2008
  • Mikko Teräsvirta 2008–2011
  • Inkeri Hakamies 2011–2014
  • Irene Nurminen 2014–2015
  • Liisa Kunnas-Pusa 2015– (varasihteeri Frida Ehrnsten 2015–)
Suomen Muinaismuistoyhdistys ry | PL 882 | 00101 HELSINKI