Kansallismuseorakennuksen suunnitelma, itäinen julkisivu. Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen 1904. 
Kuva: Museovirasto.
Kansallismuseorakennuksen suunnitelma, itäinen julkisivu. Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen 1904. Kuva: Museovirasto.

Suomen Muinaismuistoyhdistyksen vuosikirjat Finskt Museum (2018) ja Suomen Museo (2018) ovat nyt saatavilla!

Finskt Museumin teemanumeron otsikko ”Grannar” viittaa vuoteen 1918, mutta numero kutsuu lukijansa pohtimaan naapuruuden käsitettä ja sen roolia kulttuuriperinnössä eri näkökulmista. Tutkimusartikkeleissa kysytään, miten suomenruotsalaista identiteettiä rakennettiin arkkitehtuurin keinoin ja pureudutaan miniatyrisaation merkityksiin keskiajan pohjoismaisessa materiaalisessa kulttuurissa. Bostadsföreningen för Svenska Finland perustetiin 1939 kehittämään Suomen ruotsinkielisten alueiden asumisoloja. Miten yhdistyksen toiminta osallistui suomenruotsalaisen identiteetin rakentamiseen suhteessa naapuroiviin ryhmiin? Keskiajalla miniatyyrihahmot olivat läsnä kaikkialla uskonnollisista veistoksista arjen käyttöesineisiin. Mitä tarkoittivat Neitsyt Maria -veistoksen sisältä paljastuva pieni pyhän kolminaisuuden hahmo tai pikkiriikkinen Golgatan näkymä juoma-astian kannessa? Muissa puheenvuoroissa käsitellään mm. yhteistyön merkitystä kulttuuriperintötyössä, kulttuurimaiseman hoidossa vaikuttavia kilpailevia arvoja sekä swing-tanssin kulttuuriperintöä ja sen dokumentaatiota.

Toim. Tia Takala. Kirjoittajat: Signe Boeskov, Visa Immonen, Petra Lehtoruusu, Kaisa Lipponen, Elina Räsänen, Tia Takala, Karl Lennart Westerlund, Mia Åkerfelt.

Suomen Museon sisällissodan muistovuoden numeron teemana on vaikea kulttuuriperintö ja kysymys siitä, mikä tutkimuksessa, museoissa ja kulttuuuriperinnön suojelussa oon hankalaa, haastavaa, torjuttua, vaiettua tai unohdettua. Lehden 11 artikkelissa vaikeaa kulttuuriperintöä lähestytään mm. traumaattisesta menneisyydestä käytetyn terminologian ja queer-menneisyyden esitystapojen tarkastelun kautta. Toisen maailmansodan unohdettuja, torjuttuja ja kiistanalaisia puolia käsitellään artikkeleissa Suomessa sodan aikana internoitujen ulkomaalaisten materiaalista muistoista, yliluonnollisen kokemuksista sodassa sekä saksalaisten sodanaikaista läsnäoloa Pohjois-Suomessa muistelevasta näyttelystä ja sen vastaanotosta. Suorimmin vuoden 1918 tapahtumiin ja niiden muistoon liittyvät kirjoitukset sisällissodan muistonäyttelyistä eri museoissa, sisällissodan aikaan Tampereella esillä olleiden hanti- ja mansiesineiden uudelleentulkinnasta sotamuistoina ja kysymyksestä, miten tuotteistaa vankileiri kulttuuriperinnöksi eettisesti kestävällä tavalla?

Toim. Outi Järvinen. Kirjoittajat: Johanna Enqvist, Hanna Forssell, Anne Heimo, Mirkka Hekkurainen, Susanna Helminen, Janne Ikäheimo, Visa Immonen, Riku Kauhanen, Hanna Kemppi, Eerika Koskinen-Koivisto, Idlikó Lehtinen, Satumaarit Myllyniemi, Paula Pakkanen, Maria Patjas, Sirkku Pihlman, Oula Seitsonen, Renja Suominen-Kokkonen, Suzie Thomas, Tiina Äikäs.

Molempia julkaisuja on saatavissa Tiedekirjasta. Finskt Museum hintaan 9 e ja Suomen museo hintaan 14 e.


Kevään 2019 kuukausikokoukset

Tervetuloa Suomen Muinaismuistoyhtistyksen kuukausikokouksiin! Kevään esitelmien teema on ”Oikeutta esineille – Aineellisen kulttuuriperinnön etiikka”:

To 7.2. Amanuenssi Anna-Mari Immonen, Kansallismuseo: ”Kirottu muovi? Muoviesineet Kansallismuseon kokoelmissa”. Ateljee-tila, 2. krs. HUOM! Kokous on torstaina.

Ke 6.3. FT Johanna Enqvist, Helsingin yliopisto / Tieteen termipankki: ”Esine - merkityksellistä materiaa vai materialisoituneita merkityksiä?” Ateljee-tila, 2. krs.

Ke 3.4. PhD Kaija Kaitavuori: ”Materiaalina ihminen: eettisiä kysymyksiä”. Auditorio.

Ti 7.5. SMY:n puheenjohtaja, dosentti Pia Olsson: ”Esineen ääni”. Yhdistyksen vuosikokous. Auditorio.

Tilaisuudet järjestetään Kansallismuseossa (Mannerheimintie 34) klo 18. Sisäänkäynti museon pääovista. Tarvittaessa museoon on esteetön pääsy katutason ovesta Mannerheimintien puolelta.


Kansatieteellinen Arkisto etsii päätoimittajaa

Vuonna 1934 perustettu Kansatieteellinen Arkisto on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen sekä monografioille että artikkelikokonaisuuksille suunnattu julkaisusarja. Sarja on vertaisarvioitu, ja sen Jufo-luokitus on 1. Viime vuosina sarjassa on ilmestynyt tavallisesti yksi nide vuodessa.

Suomen Muinaismuistoyhdistys etsii Kansatieteelliselle Arkistolle päätoimittajaa vuosille 2019–2021. Päätoimittajan vastuulla on sarjan kehittäminen yhdistyksen julkaisustrategian mukaisesti niin sisällön, talouden kuin julkaisuprosessin osalta. Päätoimittajalta odotetaan kokemusta tieteellisestä julkaisemisesta ja toimittamisesta, tohtorin tutkintoa sekä intoa kehittää julkaisusarjaa yhdessä yhdistyksen julkaisusihteerin ja johtokunnan kanssa.

Pyydämme lähettämään vapaamuotoiset hakemukset luottamustehtävään yhdistyksen sihteerille Petra Lehtoruusulle (petra.lehtoruusu(a)gmail.com) 28.2. mennessä. Lisätietoja tehtävästä antaa sarjan nykyinen päätoimittaja Pia Olsson (pia.olsson(a)helsinki.fi).


Seuraa meitä Facebookissa!


Suomen Muinaismuistoyhdistys ry | PL 882 | 00101 HELSINKI