Kansallismuseorakennuksen suunnitelma, itäinen julkisivu. Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen 1904. 
Kuva: Museovirasto.
Kansallismuseorakennuksen suunnitelma, itäinen julkisivu. Arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen 1904. Kuva: Museovirasto.

HUOM! Muinaismuistoyhdistyksen kevään yleisötilaisuudet peruttu

Koronavirustilanteen ja 16.3. julistetun poikkeustilan vuoksi yhdistyksen huhtikuun kuukausikokous 1.4. on peruttu. FT Anna Ripatin esitelmä sekä 7.5. järjestettäväksi suunniteltu paneelikeskustelu siirretään ensi syksyyn. Tapahtumien uudesta ajankohdasta tiedotetaan syksyn ohjelman yhteydessä.

Vuosikokouksen järjestämisestä tai mahdollisesta siirtämisestä tiedotamme lisää huhtikuun aikana.


Monimuotoinen muinaisuus – yhteinen tulevaisuus. Suomen Muinaismuistoyhdistys 150 vuotta

Kulttuuriperintö on monimuotoista: aineellista ja aineetonta, omaa ja jaettua, synkkää ja kaunista, luonnon ja ihmisen vuoropuhelua. Sen monimuotoisuudessa on myös sen vahvuus ja voima. Se koskettaa, ravistelee, herkistää, ihmetyttää ja parhaimmillaan auttaa meitä ymmärtämään. Sitä väärinkäyttämällä voidaan alistaa ja syrjäyttää. Jaettuna ja erilaiset perinnöt huomioonottavana sillä voidaan rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Siksi on tärkeää, että kulttuuriperintö on meidän kaikkien asia.

150 vuotta sitten Suomen Muinaismuistoyhdistys jäsenistöineen lähti etsimään ja tallentamaan kansainvälisten virtausten innoittamana kansallista kulttuuriperintöä ja sen taustavoimana toiminutta suomalaista kansaa. Toimintaa ohjanneet aatteet ovat 150 vuodessa ehtineet muuttua, mutta ydinajatus on edelleen kestävä: ymmärtämällä menneisyyttä ymmärrämme paremmin myös nykyisyyttä.

Juhlavuotemme teema – Monimuotoinen muinaisuus – yhteinen tulevaisuus – haluaa tehdä näkyväksi kulttuuriperinnön ajalliset kerrostumat ja monimuotoisuuden. Samalla kysymme, mikä merkitys kulttuuriperinnöllä on tulevaisuutta rakentaessamme. Miten kulttuuriperintöä on hyödynnetty eri yhteiskunnallisissa tilanteissa tulevaisuuden tekijänä? Entä miten ymmärrys kulttuuriperinnöstä voi 2000-luvulla tukea kestävää kehitystä kulttuurin moninaisuuden huomioiden?

150 vuoden jälkeen on aika katsoa eteenpäin: miltä haluamme yhteisen kulttuuriperintömme tulevaisuudessa näyttävän?

Juhlavuoden tapahtumia:

16.1. Taidehistorian dosentti Leena Valkeapään kirjailijahaastattelu Tiedekirjan Tieteiden yössä

5.2. Helmikuun kuukausikokouus: FM Marko Marila: ” 100 vuotta suomalaisen arkeologian teoreettisia käännekohtia”

4.3. Maaliskuun kuukausiesitelmä: kansatieteen dosentti Ildikó Lehtinen: ” Lähellä ja kuitenkin kaukana – sukukansoja jäljittämässä kansatieteellisen tutkimustradition hengessä”

1.4. PERUTTU: Huhtikuun kuukausiesitelmä: FT Anna Ripatti: ”Eliel Aspelin ja periferian taide”

7.5. PERUTTU: Paneelikeskustelu ”Kulttuuriperinnön kauneimmat ja kauheimmat kliseet”

1.10. 150-vuotisjuhlaseminaari ja iltajuhla

Lisätietoja Facebookissa ja Twitterissä.


Kevään 2020 kuukausikokoukset

Tervetuloa kevään 2020 kuukausikokouksiin kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18! Kokoukset pidetään Kansallismuseon Ateljee-tilassa (Mannerheimintie 34, 2. krs, sisäänkäynti pääovista).

Juhlavuoden kunniaksi esitelmäsarjan teema on ”#1870”:

Ke 5.2. FM Marko Marila (Helsingin yliopisto): ”#1970 – 100 vuotta suomalaisen arkeologian teoreettisia käännekohtia”

Ke 4.3. Dosentti Ildikó Lehtinen: ”Lähellä ja kuitenkin kaukana. Sukukansoja jäljittämässä kansatieteellisen tutkimustradition hengessä”

Ke 1.4. PERUTTU: FT Anna Ripatti (Helsingin yliopisto): ”Eliel Aspelin ja periferian taide”

To 7.5. PERUTTU: ”Kauneimmat ja kauheimmat kulttuuriperinnön kliseet” -paneelikeskustelu Vuosikokousjärjestelyistä tiedotetaan huhtikuun aikana.

Esitelmät järjestetään yhteistyössä Kansallismuseon kanssa. Lisätietoja Kansallismuseon verkkosivuilla


Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä!


Suomen Muinaismuistoyhdistys ry | PL 882 | 00101 HELSINKI